Sormet liikkuvat ketterästi haitarin näppäimistöllä, kun 94-vuotias harmonikkataiteilija Veikko Ahvenainen soittaa ikivihreitä säveliä täydelle Sampolan salille yhdessä vaimonsa Carina Nordlundin kanssa. Välillä maestro nousee ylös ja soittaa seisten ja välillä liikkuu ja suorastaan hypähtelee estradilla haitari sylissään. Kappaleiden välillä hän naurattaa kuulijoitaan humoristisilla välirepliikeillään.
Ahvenainen ja Nordlund konsertoivat seurantalo Sampolassa Toijalassa maanantaina 2. lokakuuta satapäiselle yleisölle. Pariskunnan lisäksi tilaisuudessa esiintyi Tammerhanurit-orkesteri laulusolistinaan Tuula Mäkinen.
Uteliaisuus on savolainen ominaisuus
Vetreästi edelleen soittava Ahvenainen kertoo noudattavansa akaalaissyntyisen Arvo Ylpön antamia elämänohjeita, joista arkkiatri Ylppö kertoi radiohaastattelussa täyttäessään sata vuotta. Tärkein neuvo oli ajatella aina positiivisesti.
– Sillä negatiivinen ajattelu menee ruumiiseen, joka sairastuu. Sen otin opikseni, Ahvenainen kertoo.
Ylppö kehotti olemaan myös utelias ja tiedonhaluinen. Ahvenaisen mukaan se sopii hänelle luonnostaan. Hän kertoo tuoreen esimerkin Akaasta. Pysähtyessään vaimonsa kanssa kahville Toijalan Abc-asemalle Ahvenainen näki äidin sekä kaksi tytärtä, joista toinen käveli keppien kanssa. Kun Ahvenainen kysyi, mitä tytölle oli tapahtunut, hän sai kuulla, että tämä oli ajanut lujaa pyörällä.
– Minun luonteeni on sellainen, että aina pitää kysellä ja olla utelias. Se on savolainen ominaisuus, Ahvenainen kertoo.
Ahvenaisen mukaan liikunta on ehdoton edellytys hyvälle fyysiselle kunnolle.
– Kuusikymppisenä innostuin juoksemaan maratoneja ja juoksin niitä 31. Enää en juokse maratoneja, mutta kävelen ja juoksen ja kiertueilla minulla on mukana lenkkivehkeet. Istuminen on ihmiselle kaikkein vaarallisinta, Ahvenainen muistuttaa.
Harmonikkataiteilija kertoo olevansa ruuan suhteen kaikkiruokainen mutta syövänsä hyvin vähän liharuokia. Lempiruoka on kalakukko.
– Jos aamulla syö hyvin kaurapuuroa, sillä pärjää iltapäivään asti.
