Olin taannoin jumalanpalveluksessa omassa kotiseurakunnassani, täällä Akaassa. Liturgina toiminut pappi, työkaverini, saarnassa kertoi päivän evankeliumitekstistä. Päivän tekstissä kerrottiin tapahtumista fariseuksen kotona. Kohtaamisesta Jeesuksen, fariseuksen sekä naisen kesken. Nainen oli huonossa maineessa, koska hän elätti itsensä kyseenalaisin keinoin. Jeesus kuitenkin kehotti fariseusta katsomaan tätä naista. Katsomaan niin, että hän näkisi tässä ihmisen. Kyllähän Jeesus tiesi naisen taustan, mutta hän silti antoi naiselle ihmisarvon, kohteli häntä samanarvoisena eikä ohittanut häntä katseellaan.
Saarna kosketti minua. Antoi aihetta ajatteluun. Miten me kohtaamme toisen ihmisen? Millaisiin asioihin kiinnitämme huomiotamme? Näemmekö me, kuten Jeesus, ihmisen taakse. Osaanko minä arvostaa ihmistä ihmisenä? On päivänselvää, että kohtaamamme ihmiset herättävät meissä erilaisia tunteita. Sekä positiivisia että negatiivisia. Toisten seurassa on helpompi olla, löytää sen niin sanotun yhteisen sävelen kuin toisen kanssa. Kuinka paljon annan tällaisten vaikuttaa kuitenkaan käytökseeni?
Työssäni kohtaan perheitä, lapsia ja nuoria. Kohtaan myös heidän kanssaan työskenteleviä ja muutenkin aikaa viettäviä aikuisia. Kuinka tärkeää meidän aikuisten onkaan osata kohdata lapset ja nuoret kuten Jeesus kohtasi tämän naisen. Kohtaisimme näitä kasvavia, kehittyviä pieniä ja isoja aarteita heidän arvoisellaan tavalla. Ettemme heitä katseellamme tai sanoillamme arvostelisi, vaan hyväksyisimme. Antaisimme heille tilaa kasvaa, tukisimme heidän positiivista minäkuvaansa ja arvostaisimme heitä ihmisinä. Nykymaailma on vaativa paikka kasvaa. Lapset ja nuoret kokevat ilkeyttä, arvostelua ja arvottamista aivan liikaa, ilman että me aikuisetkin vielä siihen sorrumme. Opetetaan yhdessä lapsillemme, että jokainen meistä on arvokas ja rakastettu, tuetaan heidän kasvuaan rakkaudella ja hyväksynnällä. Ja opetetaan heitä samalla tavalla kohtaamaan toiset ihmiset. Ja mikä parasta opettamista onkaan, kuin esimerkki. Jokainen meistä tekee virheitä, mutta myöntämällä ne reilusti, voi asian korjata ja ottaa opiksi.
Hanna Jussila
Kirjoittaja on Akaan seurakunnan kasvatuksen työalavastaava.
Pysähdy hetkeksi on Akaan Seudun kolumnisarja, jonka kirjoittajat edustavat Akaassa toimivia seurakuntia.
