Suureksi ilokseni sain vuoden vaihtuessa huomata, että eräs suosikkiaiheistani oli palannut uutisiin. Suomessa puhuttiin positiiviseen sävyyn pienistä modulaarisista reaktoreista.
Ydinvoiman uutuuden tuore kehitysalue oli viimeksi tarkastelussa vuonna 2021. Silloin näiden pieniin halleihin mahtuvien ydinreaktoreiden tutkimustyö sai rahoitusta Kanadassa ja Britanniassa. Sittemmin pari muutakin valtiota on hypännyt kelkkaan.
Pienreaktoreiden käyttö kaukolämpövoimaloissa takaisi monellakin tapaa etuja, joita ei vielä parisen vuotta sitten harkittu. Riippuvuus maakaasusta jäisi vähemmälle. Se on erittäin suuri suositus nykyisen Venäjän aikakaudella.
Varsinkin Saksassa oltaisiin innostuneita tyhjänä seisovien kaasuputkien korvaajille. Vasta toisena prioriteettina on sähköntuotannon hiilineutraalius, kun kivihiiltä poltettaisiin vähemmän pienreaktoreiden ansiosta. Tästä puhutaan yleensä vain hyvää mainetta tavoittelevissa piireissä. Kasvihuonepäästöistä huolestuminen ei vieläkään ylitä oikeisiin ilmastotekoihin yllyttävää tasoa.
Viime vuoden aikana Suomessa alkoi kuulua enemmän kannatusääniä myös tästä aiheesta. Olkiluoto 3 -ydinvoimalan virallinen käynnistäminen sai monet pohtimaan, olisiko tarjolla joitain vähemmän maksavia vaihtoehtoja.
Lappeenrannan yliopistossa tehdään parhaillaan selvitystä uusien ydinvoimaloiden tarpeesta Suomessa. Kaupallisessa käytössä ensimmäiset pienreaktorit voisivat olla jo vuonna 2030. Se edellyttää lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia rakennusten turvaetäisyyksistä.
Vuosikymmeniä sitten ei vielä osattu ajatella, että ydinvoimaa voidaan purkittaa myös pienempään tilaan ja halvemmin kuin OL3:n kaltaisiin megarakennusprojekteihin uppoavat resurssit. Lainsäädäntö edellyttää useiden kilometrien suojavyöhykkeitä nykyisille ydinvoimaloille.
Kaukolämpöön tarkoitettu pienvoimala vaatisi sijoituspaikkaa lähempänä asutuksia. Säteilyturvakeskus ilmoittikin tammikuussa, että tulevat rakennusprojektit voidaan tehdä lähemmäksi asutuksia, kunhan projektin turvallisuus voidaan taata yhtä hyvin kuin nykyisillä ydinvoimaloilla. Pienemmillä reaktoreilla se on helpompaa.
Kaikesta tästä onneksi käydään keskusteluja ja pohdintaa, joten asia voi hyvinkin edetä toteuttamisasteelle Suomessa vielä tämän vuosisadan aikana. Ainakin ensimmäinen tutkimusreaktori on määrä pystyttää Lappeenrantaan.
Lopulta kaiken määrää se ihmiskunnan suurin päätäntävalta. Eli raha. Mitä kalliimmat ja heilahtelevammat sähköhinnat, sitä suurempi tarve sähkön lisätuotannolle ja vakaalle virralle töpseleihin. Mikä lopulta sotii ydinvoiman etuja vastaan. Mitä enemmän uusi voimala tuottaa ydinvoimaa, sitä halvemmaksi sähkö tulee. Eikä uusi voimala olekaan enää niin kannattava taloudellisesti. Varsinainen valtti eli tasaisen vakaa ja luotettava sähkö pitäisi olla investointina haluttavampaa kuin pörssisähkön hurjat ylä- tai alamäet.
Kun hinta on kohdallaan, alkaa myös kansalaisten valistaminen uusien reaktoreiden ydinturvallisuudesta. Se onkin sitten oma kädenvääntönsä.
Juha Leinivaara
Kirjoittaja on akaalainen pienyrittäjä.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa
