Viialan teatterin Kaasuvalo on jännitysnäytelmä, jonka loppuratkaisua jaksaa odottaa – Pääosissa nähdään Susanna Saxberg ja Jari Mäkinen

Susanna Saxberg esittää Kaasuvalo-näytelmässä rouva Manninghamia ja Jari Mäkinen tämän miestä. Kuva: Arto Mantela

Näyttämökuva, joka katsojalle Viialan teatterissa tarjotaan, luo jo oman tunnelmansa siitä, mitä on tulossa. Kaasuvalo-näytelmässä kaikki tapahtuu samassa tilassa. Huone, jossa on joskus tapahtunut rikos. Kaasuvalo lepattaa kattovalaisimessa kuin symbolina ihmisen järjen valosta, olenko sekoamassa vai järjissäni. Vaimo painiskelee järjen ja kuvitelmien ristipaineessa. Aviomies kehittelee juoniaan todistaakseen, että vaimo on valmis hourulaan. Todistajiksi tarvitaan perheen palveluskuntaa. Miehen motiivit paljastuvat, kun paikalle saapuu vanhaa rikosta tutkiva komisario. Loppuratkaisu on käytävä katsomassa Viialan teatterissa.

Hitusen vaisut roolihahmot

Pääroolien esittäjistä Mr. Manningham (Jari Mäkinen) teki roolinsa liiankin yksipuolisesti. Äänen käyttö, kehon kieli ja ilmeet, niissä olisi ollut mahdollisuuksia luoda jäätävää tuskaa vaimon tunnemaailmaan. Ei helppo tehtävä harrastajanäyttelijälle, mutta Jari Mäkinen selviää kohtuullisen hyvin tehtävästään.

Hänen vaimonsa Mrs. Manningham (Susanna Saxsberg) häilyy tunnemaailmansa äärirajoilla, ollako hullu vai ei, mikä on totta mikä valetta. Hän vaeltaa toivon ja epätoivon äärirajoilla, kunnes saa loppukohtauksessa voimaa ja valtaa.

Komisario (Mariia Herckman) pistää vauhtia koko esitykseen ja Elizabeth (Anne Myllymäki) on ilmeineen mukana täysillä kaikissa kohtauksissa.

Nancy (Tiina Hakio) viettelee naisen viehätysvoimalle altista talon isäntää. Nancy kujertelee ja kiehnää, mutta isännän ja hänen välilleen ei synny kihisevää erotiikkaa ehkä siksi, että uskallusta näyttelijöillä ei riitä moisten tunteitten ilmaisemiseen. Tässä kaivataan enemmän rohkeutta, onhan kyse yhdestä tärkeästä Mr. Manninghamin luonteenpiirteestä. Naiset ovat vain palasia hänen juonissaan.

Mariia Herckman (vas.) nähdään näytelmässä komisariona, jonka kertomat totuudet järkyttävät Susanna Saxbergin esittämää rouva Manninghamia. Kuva: Arto Mantela

Musiikilla mielikuvia

Ohjaaja Arto Mantela on valinnut tunnelmiin sopivaa musiikkia. Tällaisessa näytelmässä sen merkitys korostuu. Kokonaisvaltainen tunnelma muodostuu vaikuttavasta taustamusiikista tukemassa näyttelijöitä

Erityinen kiitos Viialan teatterille siitä, että se ottaa erityyppisiä näytelmiä ohjelmistoon ja näin tarjoaa sekä näyttelijöille että yleisölle mahdollisuus toteuttaa ja katsoa monipuolista teatteria.

Lasse Kanerva

Rouva Manningham (Susanna Saxberg, vas.) ei pidä Nancyn (Tiina Hakio) tavasta kujerrella herra Manninghamille (Jari Mäkinen). Kuva: Arto Mantela