Luottamus on ennen kaikkea tunne – Se horjuu avoimuuden puutteesta, salailusta, väärinymmärryksistä tai suoranaisesta epärehellisyydestä

Profile Image of Lukijalta

Tiia Lehtonen.

Sunnuntaina Akaan seurakuntaan valitaan jälleen uudet luottamushenkilöt luotsaamaan sen toimintaa ja taloutta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vaalipäivän luonteeseen kuuluu erottamattomana osana sekä iloa että surua, aivan niin kuin elämään yleisestikin ottaen. Osa riemuitsee valituksi tulemisesta, osa surkuttelee rannalle jäämistä – mutta vain tällä kertaa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntakohtaisen työn ja toiminnan suunnittelussa neljä vuotta on nimittäin verrattain lyhyt aikaikkuna, vaikka siihen päätös jos toinen mahtuukin. Mukaan voi mainiosti lähteä seuraavallakin kerralla. Sitä paitsi Akaan sekalaisen seurakunnan moninaiseen toimintaan ovat kaikki tervetulleita osallistumaan muutoinkin kuin päätöksentekijänä. Akaassa luotetaan myös muihin kuin luottamushenkilöihin. Juuri sinuun.

Luottamus on ennen kaikkea tunne. Se on kokemus siitä, ettei toinen ihminen, järjestelmä tai vaikkapa päätöksentekoelin petä, vaan toimii yhteiseksi hyväksi parhaan kulloinkin käytettävissä olevan tiedon, ymmärryksen tai rakenteen varassa. Itse asiassa kaikki ihmisten välinen toimiva yhteistyö perustuu luottamukselle ja syntyy vuorovaikutuksessa, niin myös seurakunnassa.

Luottamus taas horjuu avoimuuden puutteesta, salailusta, väärinymmärryksistä tai suoranaisesta epärehellisyydestä. Meistä jokainen on varmasti jossain elämänsä vaiheessa joutunut pettymään murentuneesta luottamuksesta ehkä läheistäkin ihmistä kohtaan. Tiedämme, miltä se tuntuu, eikä luottamuksen uudelleen rakentaminen hoidu käden käänteessä.

Luottamus on kristittyjäkin koossa pitävä liima, joka saa tehonsa niistä kokemuksista, joita erilaisten ihmisten joukko yhdessä onnistuessaan, toimiessaan ja tehdessään saa aikaan. Tiedonkulkua toimijoiden välillä helpottamalla sen on myös sanottu vähentävän niin sanottuja transaktiokustannuksia eli yhteisymmärrykseen ja sopimusten tekemiseen vaadittavia ponnistuksia.

Luottamusta synnyttää myös kiittäminen ja se, että tehtyä työtä arvostetaan. Kiitos kajahtakoon siis tässä vaiheessa ilmoille: kaikille äänestäjille, ehdokkaille, vaalityön vapaaehtoisille ja kautensa päättäville luottamushenkilöille. Olette kaikki luottamuksen arvoisia ja haluamme nähdä teitä jatkossakin – viettää yhteistä aikaa, niin seurakunnan tiloissa kuin niiden ulkopuolellakin. Luottaa ja tulla luotetuksi.

Suurin kiitos koko kuviosta ja kuluneista kiireisistä kuukausista kuuluu kuitenkin yhdelle yksinoikeutetulle päähenkilölle, nimittäin Jeesus-nimiselle Jumalan Pojalle. Myös häneen luottaminen vaatii tietoista päätöstä, joskus jopa riskinottoa, mikäli suunnitelmansa eivät varmuudella olisikaan yhtäpitäviä omiemme kanssa. Luottamus kuitenkin kantaa ja kannattaa. ”Kun kuljet vesien halki, minä olen sinun kanssasi, kun virtojen poikki, ne eivät tempaa sinua mukaansa, kun astut tulen lävitse, sinä et pala eikä liekki sinua polta.” (Jes. 43:2.) Jeesus on elämämme ehdottomasti tärkein luottamushenkilö.

Tiia Lehtonen

Kirjoittaja työskentelee seurakuntapastorina Akaan seurakunnassa.