Juttu Rautala-projektista (AS 23.12.) oli koskettava ja mielenkiintoinen mutta valitettavasti vain kovin mustavalkoinen ja kärjistetty. Lukija saa Raija-Liisa Viitasen kommenteista sellaisen kuvan, että 90-luvun laman aikaan lähestulkoon kaikki asukkaat Rautalassa ryyppäsivät tai olivat muuten syrjäytyneitä. Varsinkaan he eivät välittäneet lapsistaan.
Muutimme Rautalaan vasta 1998, joten sitä ennen tapahtuneisiin Rautalan asioihin en ota kantaa. Kerron vain 15 asuinvuoteni näkemyksellä asioista. Väheksymättä lainkaan Rautala-projektin positiivista vaikutusta asuinalueeseemme ei kuitenkaan kaikki alueen edistys ole ainoastaan Rautala-projektin ansiota.
Varmasti 90-luvun laman aikana on ollut paljon työttömyyttä ja ihmisillä lisääntyneitä sosiaalisia ongelmia, mutta suurin osa Rautalassa asuvista oli silloin ja on nytkin tavallisia työssä käyviä ihmisiä, jotka ovat hoitaneet lapsensa ja muut asiansa hyvin. He ovat asuneet Rautalassa sen edullisen vuokratason vuoksi, koska eivät palkkatulojensa vuoksi olleet oikeutettuja asumistukeen. Kun alueella ryhdyttiin myymään asuntoja omistusasunnoiksi, nämä tavalliset ihmiset ostivat vuokra-asuntonsa. Ympäristön kohentuminen johtuu paljolti taloyhtiöiden toiminnasta.
Olen asunut Rautalassa niin vuokralaisena kuin myös asunto-osakkeen omistajana. Voin rehellisesti sanoa, että rapussamme elämä on ollut koko ajan aivan tavallista ihmisten elämää, ei mitään keskivertoa epäsosiaalisempaa. Niille ihmisille, jotka vaikeassa elämäntilanteessa ovat apua tarvinneet, on ollut tarjolla muun muassa päihde- ja mielenterveys- sekä perheneuvolan palveluja, jotka ovat auttaneet heitä elämässä eteenpäin.
Viitasen kommenteista saa sen käsityksen, etteivät lasten vanhemmat olisi olleet Rautala-projektin toiminnassa mukana. Tämä ei pidä paikkaansa. Rautalantiellä toimineessa projektin tilassa kävi päivittäin alueen asukkaita. Osa näistä ihmisistä avusti projektissa. Eräänä vuonna Akaan seurakunnan ja Rautala-projektin järjestämässä joulujuhlassa oli lasten vanhempia mukana muun muassa tekemässä jouluseimeä. Ehkä eräillä muilla henkilöillä olisi minua enemmän kerrottavaa siitä, mitä he ovat olleet tekemässä.
Ymmärrän huolen tämän päivän lamassa syrjäytyvistä ihmisistä. Varmasti halukkaita auttajia olisi tarjolla, jos olisi vain projektirahaa. Ja rahalla voisi palkata ihmisen tähän työhön, kuten 90-luvulla. Rautalan hyväksi tehtävä toiminta jatkuu edelleenkin, tosin toisenlaisena. Vuodesta 2009 on taloyhtiössämme toiminut asukasyhdistys, joka käynnistettiin erään nuoren pariskunnan innostamana.
Yhden ihmisen näkökulmasta katsottuna ei näe kuin osan totuutta.
Martta Klemetti-Hyvärinen
