Toijalan keskusta saa arkkitehtuurikilpailun

Akaan kaupunki haluaa arkkitehtuurikilpailun avulla suunnitelmia Toijalan keskustan yleisilmeen, toimivuuden ja rakennuskannan kohentamiseksi. Valtuusto hyväksyi talousarviokokouksessaan joulun alla äänestyksen jälkeen 50 000 euron määrärahan kilpailun järjestämiseksi.

Kohti pikkukaupungin idylliä

Valtuustolle kilpailutusta perusteli seikkaperäisesti kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja, valtuutettu Henna Rantanen (sd).

– Keskustan alue on muotoutunut useiden vuosikymmenien aikana tyypilliseksi kirjavaksi kokonaisuudeksi, eikä liikenteellisesti aina niin toimivaksi, puhumattakaan estetiikasta. Keskusta on pikemminkin poikkileikkaus entisen Neuvostoliiton lähiörakentamisesta kuin valtaväylän varrella olevan suomalaisen pikkukaupungin keskustaidyllistä. Tämä on tosiasia, jolle ei voi mitään muuta kuin tehdä jotakin, sanoi Rantanen.

Toijalan keskusta muistuttaa Henna Rantasen mielestä paremmin muinasta neuvostolähiötä kuin pikkukaupungin idyllistä keskustaa.

Yrityksille mahdollisuuksia toimia

Lautakunta lähtee esityksessään siitä, että kilpailulla saavutetaan muutakin kuin sinänsä hyvin tärkeitä esteettisiä tavoitteita. Myös keskustan liikenteellinen toimivuus ja esteettömyys ovat Henna Rantasen mielestä tärkeitä tavoitteita. Keskustaa kokonaisuudeksi suunniteltaessa on sen käyttäjiä hyvin laajasti

– Tavoitteita tärkein nousee kaupunkisuunnittelun lähtökohdista ja Akaan valtuuston hyväksymästä strategiasta. Luodaan elinkeinoelämälle mahdollisuuksia asettua Akaaseen ja toimia täällä kannattavasti. Elinkeinoelämän mahdollisuuksia lisäämällä lisäämme työpaikkoja ja verotuloja ja luotte tätä kautta veropohjaa peruspalveluillemme myös tulevaisuudessa.

Verotuloja peruspalveluille

Henna Rantanen muistutti myös, että kaupunkisuunnittelulla ei suoraan tehdä sosiaalipolitiikkaa, mutta sillä luodaan edellytyksiä sosiaalipolitiikan tekemiselle muilla keinoilla.

– Verotulojen lisäys antaa aina kunnalle paremmat edellytykset palvelujen hoitamiseen. Kaupunkisuunnittelu on kokonaiskuvan hahmottamista ja siitä nousevien yksityiskohtien tarkennusta, jotta rakentamisella päästään toimivaan ja silmää miellyttävään lopputulokseen.

Valtuutettu Henna Rantanen joutui tekemään valtuustolle uuden esityksen, koska kaupunginhallitus oli talousarviokokouksessa äänin 7-3 päättänyt, että 50 000 kilpailutusrahaa ei myönnetä.

Kerrostalojen rakentaminen liikkeelle

Henna Rantasen esitystä seurannut keskustelu nosti selkeästi esiin Akaan kaupungin kehittäjät ja sen tulevaisuuteen uskovat. Kaupungin talous on tiukka ja meneillään ovat maan hallituksen ideoimat kuntarakenne- ja sote-uudistukset, mitkä toivat omat juonteensa keskusteluun. Kaupunginhallituksessa vastakkain olivat myös Nahkialanvuoren liikuntapuiston kehittäminen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan arkkitehtuurikilpailu.

– En vastusta tätä kilpailua, mutta katson, että sen ei tarvitse olla vielä ensi vuoden rahoissa, koska sääntöjen laatiminen, kilpailutusaika ja kilpailutöiden arviointi vievät varmaan yli vuoden ja rahaa tarvitaan 2015, sanoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Rytkönen (kok).

– Täällä on puheenvuoroissa tullut esille se, että asukaslukumme ei kehity hyväksytyn strategian mukaan. Se johtuu pelkästään siitä, että meillä ei ole kerrostalotuotantoa, edellinen kerrostalo on tehty 2009. Lautakunnan kilpailuesityksellä tähdätään juuri siihen, että keskustaan saadaan kerrostalotontteja, pohti valtuutettu Juhani Salin (sd).

– Asukkaita pitää saada kiireesti lisää ja kerrostalorakentamisella niitä saadaan. Myös Akaan imagoa ja markkinointia on parannettava ja tiedämme aivan hyvin, minkälainen markkinointitapaus on kilpailun järjestäminen, sitähän seurataan ympäri maata, mietti valtuutettu Aarne Kiuru (sd).

Mika Pajasmaan mielestä Akaaseen pitäisi rakentaa kerrostalo joka toinen vuosi. Tämä takaisin tasaisen kasvun.

– Viimeksi kun kävin Valkeakoskella, oikein järkytyin, kuinka se näyttää kaupungilta. Saataisiinko samanlaista tänne ja peltihallit keskustasta pois. Akaan pitäisi rakentaa kerrostalo joka toinen vuosi, silloin kehityttäisiin, pohti valtuutettu Mika Pajasmaa (kok).

Eero Eskolan kertoi esimerkiksi onnistuneesta kilpailusta Hämeenlinnassa, jossa tehdään parasta aikaa moottoritielle katetta ja uutta asuinaluetta Enegelinrantaa.

– Omakotitonttien riittävyydestä pitää olla samaan aikaan huolissaan, sanoi valtuutettu Jaakko Leinonen (kok).

– Hämeenlinna toteutti kilpailulla moottoritien katteen. Erittäin suuri julkisuus, rakentajien mielenkiinto heräsi ja saatiin toimiva sekä näyttävä kokonaisuus. Suosittelen, sanoi valtuutettu Eero Eskola (kok).

Huuhaata ja järjenvastaista

Valtuustossa kuultiin myös arkkitehtuurikilpailua vastustavia, kipakoitakin puheenvuoroja.

Kauåunginjohtaja Aki Viitasaaren mukaan yrityksien vaikea tilanne on pysäyttänyt omakotitonttien kysynnän Tampereen kehyskunnissa.

– Viialassa arkkitehdit suunnittelivat vaneritehtaan alueen ja kyllä se sellainen huuhaahomma purjevene- ja kaislarantoineen oli. Täälläkin arkkitehdit iskevät silmänsä tietysti vanhaan Leskirouvan taloon ja minä ainakin kahlitsen itseni ja vastustan sen purkamista, sanoi valtuutettu Hannu Järvinen (sd).

– Otamme 10 miljoonaa velkaa ensi vuonna ja katsomme rakennuskantaa, joka pitäisi korjata. Mitä tämän kilpailun jälkeen tehdään? Nyt on keskusteltu, että sijoitettaisiin 6-10 miljoonaa kaupungintaloon tai tähän keskustaan, niin sehän on järjen vastaista tässä taloudellisessa tilanteessa. Meidän tulee tyytyä tähän keskustaan ja lopettaa tämä haihattelu, johon todellakaan ei ole rahaa, sanoi valtuutettu Eero Lapinleimu (kok).

– Jos sitten kilpailun tuloksena saadaan uusi keskusta, niin vanhana yrittäjänä totean, että eivät yritykset tai ihmiset tänne sillä perusteella tule, minkälainen täällä on keskusta, jatkoi Lapinleimu.

– Ovatko kerrostalotonttimme oikeissa pakoissa, jos viimeisin talo on vuodelta 2009, pohti valtuutettu Leinonen.

– Tässä luodaan mahdollisuuksia yksityisille toimijoille keskustan kehittämiseen johdonmukaisemmalla tavalla kuin tähän asti, sanoi valtuutettu Jukka Saari (vas).

Pitkä prosessi

– Mistä Lapinleimu keksi, että 50 000 euron kilpailutuksella on tulossa 10 miljoonan euron investointi kaupungintalosta. Tämä on ihan eri hanke, kuin muutama vuosi sitten mietitty virastokorttelin muutos, pohti Salin.

– Mitä olen kollegojen kanssa Tampereen kehyskunnista keskustellut, vuosikausiin on esimerkiksi Vesilahdessa tilanne, että tontteja jää myymättä. Nokialla on sama tilanne, joka varmaan johtuu Tampereen seudun talousvaikeuksista, sanoo kaupunginjohtaja Aki Viitasaari.

– Olisi kiva, jos olisi joku laajempi pohja kerrostalotonteiksi. Se on 10–15 vuoden juttu tämä keskustan kehittäminen. Nyt ei ole mitään. Se on nyt sellaista nyppimistä, jos nyt jostakin löytyisi, sanoi Pajasmaa.

– Kun puhutaan maankäytöstä, pitäisi ensin pohtia, mitä haluamme, mikä on meidän visiomme. Hyvät liikenneyhteydet ja aktiivinen Akaa, miellyttävät asuinolosuhteet. Tästä se lähtee, eikä köyhyyden manaamisesta, sanoi valtuutettu Jaakko Sjöblom (kok).

– Ei nyt ole pelkästään kyse uuden rakentamisesta. Meidän pitää saada aikaiseksi liikettä kaupungin sisällä. Meidän pitää saada muuttajia vanhoihin omakotitaloihin ja siksi tarvitsemme myös kerrostaloja, sanoi valtuutettu Harri Rantala (sd).

Selvä enemmistö kilpailun kannalla

Yli tunnin kestäneen keskustelun jälkeen äänestettiin. Kaupunginhallituksen päätösehdotusta kannattaneet äänestivät JAA, ja Henna Rantasen ehdotusta kannattaneet EI.

Aäänestyksessä annettiin 16 JAA-ääntä: Hannu Järvinen (sd), Risto Kajanto (ps), Niina Koivuniemi (vas), Eero Lapinleimu (kok), Antti Maijala (vas), Marita Markkula (ps), Henri Palm (ps), Mari Peräkivi (kesk), Ilkka Rehuttu (kesk), Jouko Rytkönen (kok), Jukka Salminen (kok), Susanna Saxberg (kok), Mika Setälä (kd), Eija Taurén (kd), Mikko Virolainen (vas) ja Brarne Illman (kok) ja 27 EI-ääntä: Markku Anttila (kesk), Salla Bister (sd), Eero Eskola (kok), Saila Kallioinen (sd), Aarne Kiuru (sd), Heikki Knuutila (sd), Jaakko Leinonen (kok), Vesa Liehu (kesk), Kirsti Nord-Sarkola (sd), Mika Pajasmaa (kok), Vesa Peltola (kesk), Heli Piirainen (kok), Arja Raiski (sd), Harri Rantala (sd), Henna Rantanen (sd), Saija Roininen (sd), Harru Rämö (sd), Jukka Saari (vas), Juhani Salin (sd), Jouni Salonen (sd), Jaakko Sjöblom (kok), Tuomo Smått (kok), Seija Tromstedt (sd), Jouni Vaittinen (kesk), LeoVirtanen (kok), Olavi Lahdensivu (sd) ja Tuomo Närkki (kok).