Kanttori ei pääse hevin joulusta irti, eikä tahdokaan

Heikki Ali-Löytty on Akaan seurakunnan Viialan alueella pääasiassa toimiva kanttori, jonka innostava ja kannustava työtapa saa kuorot täyteen ja musiikin soimaan juhlavasti arjessakin. Heikki on yhtä aikaa johtaja ja kaveri, johtamatta ja usein halaten – kirkkomuusikko primus inter pares.

Seurakunnille joulun aika on toiminnassa vuoden tärkeintä aikaa. Tilaisuuksia paljon ja paljon niissä on myös musiikkia. Uutta joulumusiikkia valmistuu koko ajan, mutta aina vain ne vanhat perinteiset laulut luovat monelle sen oikean tunnelman. Kun Kirkkomuusikko elää joulun sanoman läpi työssään useasti jo ennen joulua, kuinka on oman joulun laita.

Kanttori Heikki Ali-Löytty innostaa nuoria laulamaan.
Kanttori Heikki Ali-Löytty innostaa nuoria laulamaan.

– Muistan kun minulla oli ensimmäisen kerran vapaata jouluna, oli outoa, enkä oikein osannutkaan tehdä mitään. Tässä on ehtinyt vuosien saatossa asennoitua niin, että jouluna kun seurakunta on liikkeellä, työntekijätkin ovat. Ja näinhän se onkin. No jouluaamun kuoroonhan minä tänne Viialaan tulin.

Heikki Ali-Löytty sanoo heti senkin, että seurakunnan työntekijällä piilee työssä vaaraa, varsinkin jouluna.

– Helposti ajautuu tunteeseen, että on korvaamaton ja mun ”täytyy” mennä. Sitä kokee itsensä tärkeäksi, vaikka on yksi muista. Seurakuntahan on kokonaisuus, meidän yhteinen juttu.

Musiikki kuuluu jouluun

Vapaata joulua Heikki olisi toivonut itselleen lasten ollessa pieniä. Toisaalta joulun työt on pystynyt hyvin rytmittämään niin, että oman joulun saa mahtumaan hyvin ohjelmaan.

– Joulusaunaan ei aattona pääse ja joulurauhan julistaminen jää kuuntelematta. Oman perheen ilta alkaa aattohartauden jälkeen alkuillasta. Iltamme Enkeli taivaan –virrellä ja ruoan siunaamisella. Sen tradition olen tuonut lapsuudenkodistani.

Urut ovat kanttorin tärkein työväline ja joulun aikaankin ahkerassa käytössä.
Urut ovat kanttorin tärkein työväline ja joulun aikaankin ahkerassa käytössä.

Joululauluja Ali-Löytyn perhe laulaa koko illan, varsinkin ennen pukin tuloa. Kaikkien mukanaolijoiden toiveet pääsevät mukaan, mutta mitä kanttori kuulisi mieluiten?

– Jos nyt ajatellaan, mitä Martti Luther opetti lapsille joulusta, niin hänen jouluvirtensä on ykkönen. Siinä on koko jouluevankeliumi kansantajuisesti. Kuoromusiikista ykkönen on Sibeliuksen joululaulu Nyt seimelle pienoisen lapsen. Se on toisaalta suhteellisen yksinkertainen, mutta hyvin vivahteikas. Tahtien muutos antaa siihen terävyyttä, välillä melodian kaari onki erilainen.

Perinteet kunniassa

Heikki Ali-Löytty on perinteisten joululaulujen ystävä. Kotona lauletaan läpi kivat maalliset ja hengelliset laulut. Kirkossa pysytään draditiossa.

– Jouluaamun kuoroon Viialan kirkkoon saa tulla kaikki, jotka täällä viettävät joulua. Kello 6 alkavat harjoitukset Armas Maasalon Joulunkelloilla. Se laulua puhuttelee minua erityisesti syntyhistoriansa takia. Maasalo oli Sakkolassa viettämässä vanhempiensa luona kesää 1914 ja löysi siellä tämä runon ja innostui, veti verhot kiinni ja kynttilän valossa sävelsi tämän kappaleen Hiljaa, hiljaa, joulunkellot kajahtaa.

– Jeesuksen syntymä ei ole pelkästään joulun asia, vaan se voi aueta minä vuodenaikana tahansa, keskellä kesääkin.

Hyviä joulun yksinlauluja on paljon ja niitä Heikki ei lähde erittelemään. Pienellä auttamisella löytyy kuitenkin yksi Jussi Björlingin Helka nat.

– No tietysti ihan kaikista ykkönen. Eihän sitä ilman voi olla.

Uutta musiikkia saa tulla

Kanttorin on elettävä ajassa kiinni, vaikka oma tärkein joulumusiikki olisikin ihan perinteistä. Nuorisokuoron kanssa Heikki Ali-Löytty pääsee kiinni tähän aikaan, nyt muun muassa Carola Häggkvistin tuotantoon.

– Taivas sylissäni –laulu on kyllä mahtava. Nykykappaleissa tärkeintä on se, mikä porukka sen tekee ja miten se tehdään. Olen monesti tykästynyt meidän nuorisokuoron toteutuksiin, niin tässäkin laulussa. Tein siihen kertosäkeeseen osuuden viululle ja satsin vielä sellollekin. Kyllä se hyvä on.

–Pekka Simojoen Jo laulavat lumi ja tuuli on myös mahtava ja hänellä on myös paljon muuta hyvää musiikkia.

Uusista joululauluista on jäänyt soimaan Vexi Salmen On jouluyö ja Pekka Simojoen Tulkoon joulu. Uutta joulumusiikkia kuitenkin tehdään koko ajan.

– Onhan meidän kanttorienkin keskuudessa puhuttu, että uudistamisen tarvetta on. Ja näin on, perinteitä ei pidä pitää olla perinteiden itsensä takia. Uudelle joululaululle asetetaan kuitenkin aika kovat vaatimukset. Sen pitää ohittaa maan johtavien ja tunnustettujen säveltäjien ja runoilijoiden tuotanto – se on melkoinen haaste tekijälle ja esittäjällekin. Vastassahan on Sibeliuskin.

Kevyttäkin saa olla

Jouluun kuuluu Heikki Ali-Löytyn mielestä aina ilo, ja nimenomaan lasten ilo. Joululaulut ovat täynnä lasten ja metsäkin väen iloa, jota mielellään jakaa.

– Joululaulut luovat ehkä vahvimmin meillä tunnelmaa ja tuovat samalla viestiä menneestä yhtenäiskulttuurin ajasta. Jouluna on oltava lasten kanssa ja laulettava mitä he haluavat.

Juicen Sika ei kuulu minun suosikkeihini, vaikka sen tarina meistä ihmisistä kertookin. Ei minulla Juice musiikkia mitään vastaan ole, yleensäkin monet kevyen musiikin kappaleet ovat vahvoja tekstejä ja valmiita virsiä.

– Seurakunnankin on elettävä ajassa, muuten seurakuntaa ei ole, sanoo kanttori Heikki Ali-Löytty.