Ensimmäinen kouluviikko on takana ja kaikki lukiolaiset samassa paikassa. Kaksi kertaa olen lähtenyt autolla yhteiskoululta ja lähtenyt ajamaan Viialaan kohti lukiota. Semmoinen vanha hevonen! Vähän lohduttaa se, että Oksan Jukka on käynyt aamulla pyörähtämässä pihalla, ennen kuin oikea osoite on mennyt jakeluun. Nämä ovat niitä pienimpiä muutoksia, suurimmat ovat tietysti olleet opiskelijoiden kohdalla. Säästötalkoisiin osallistuminen, 40 tunnin vähennys, näkyy auttamatta arjen pyörityksessä, mutta kyllä tämä tästä lähtee liikkeelle.
Aina aloitettaessa lukuvuotta mietimme myös peruskysymyksiä. Yksi sellainen on tiedotus. Wilma-järjestelmä lienee käytössä jo kaikissa kaupungin kouluissa. Sitä vastaan on kuluneena kesänä esitetty kritiikkiä persoonattomana tapana kommunikoida ja julkisuudessa on esitelty hulluimpien Wilma-viestien helmiä. Koulun näkökulmasta, ja toivon, että suurin osa huoltajista on samaa mieltä, se on huikea parannus kodin ja koulun yhteistyöhön. Se takaa reaaliaikaisen tapahtumien seurannan ja tarjoaa helpon mahdollisuuden viestittämiseen. Viesteillä ei ole tarkoituskaan korvata tapaamisia, mutta akuutit ongelmat hoituvat. Kun nyt hoidan jonkun aikaa yläkoulunkin asioita, on oppilashuollon kannalta ensiarvoisen tärkeää nähdä oppilaiden poissaolot ja kyllä lukiolaisiakin seurataan tarkasti. Tänä vuonna kysymme myös opiskelijoilta luvan siihen, että huoltajat saavat käyttää Wilma-tunnuksia, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Keskustelkaa kotona asiasta! Lukion tiedotussuunnitelman mukaan Wilmaa käytetään koulun sisäiseen tiedotukseen ja huoltajayhteydenpitoon.
Kaikelle kansalle koulu tiedottaa itsestään kotisivuilla. Lukiolle valmistuvat tämän syksyn aikana omat uudet kotisivut, joihin tulee linkki kaupungin kotisivuilta. Kaupunki haluaa kaikille kouluilleen samaan formaattiin laitetut sivut. Näillä julkisilla sivuilla on oltava helppo navigoida eikä niillä saa olla liikaa tietoa. Tämän lisäksi lukiolle tulevat julkaisuohjelmalla tehdyt omat kotisivut, jotka sisältävät enemmän informaatiota, joka ei kuitenkaan ole tarpeellista kaikille. Samalla ohjelmalla on tehty myös lukion opinto-opas. Sitä ei siis ole monistettu yhdellekään opiskelijalle vaan sitä luetaan millä tahansa mobiililaitteella. Ensimmäisen kerran tuntuu, että aidosti säästämme paperia. Lisäksi meillä on koulun facebook-kotisivut. Nekin puoltavat paikkaansa, koska niin moni seuraa facebookia ja saa sieltä suoraan tietoa. Sinne lähetän myös opiskelua koskevaa oheismateriaalia ja muuta kiinnostavaa. Lisäksi on aina käytössä sähköpostit kaikilla henkilökuntaan kuuluvilla, ja miten hyvä on välillä tarttua puhelimeen ja soittaa. Perinteisiä tiedonlähteitä ovat vanhempainillat ja opiskelijoiden jaksokahvit tietoiskuineen. Opiskelijoiden päiväohjelmatiedotteita näkyy myös koulussa pyöriviltä infotauluilta. Tämän tietotulvan jälkeen on varmasti vielä tietämättömiä.
Tyytyväinen olen myös siihen tiedotukseen, joka tapahtuu paikallislehtemme kautta. Viimeksi esillä on ollut Yhteiskoululle valmistuneet taideteokset. Taival on ollut pitkä, huutokaupasta kaikki lähti liikkeelle. Odotin tulosta hieman ”hiki otsalla, pienessä tuskassa ja kuolema kupeellansa”, mutta hyvä tuli kaikin puolin. Tukeuduin sanontaan, että taiteen kuulukin haastaa katsojansa. Teosten syntymisen seuraaminen oli antoisaa ja taiteilijat olivat usein koululla ja opiskelijoiden mukana. Samalla saimme potkua myös entisten teosten uudelleen sijoitteluun ja kaupungin omistamien teosten kierrätykseen. Tämä matka on nyt alkamassa. Toivon mahdollisimman monen kaupunkilaisen tulevan koululle ja tutustuvan teoksiin, koulun ovet ovat auki. Meillä on myös omistajan käsikirja, joka antaa lisävalaistusta ja oppaita löytyy.
Tuovi Ronkainen
Kirjoittaja on Akaan lukion rehtori
Ensi perjantaina sarjassa kirjoittaa Akaan entinen sivistysjohtaja Heikki Tuokko.
Kommentointi on suljettu.