Valtioneuvosto teki vähän ennen juhannusta kaksi periaatepäätöstä, joilla pyritään edistämään kestävää kehitystä käytännön tasolla. Toinen periaatepäätös koskee kestävämpää asumista, liikkumista ja ruokailua (Vähemmästä viisaammin) ja toinen kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämistä. Molemmissa päätöksissä edellytetään toimenpiteitä myös kunnilta.
Vähemmästä viisaammin periaatepäätöksessä tavoitellaan energiaviisasta ja mukavaa asumista, laadukasta ruokaa, jota ei haaskata sekä sujuvaa ja vähän kuormittavaa liikkumista. Valtion ja kuntien rooli on näyttää esimerkkiä sekä luoda edellytyksiä kestävämmille ratkaisuille. Päätöksen taustalla on kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteet, talouskriisi ja luonnonvarojen hintavaihtelut sekä niiden saatavuuteen liittyvät riskit. Päätöksessä on asetettu tavoitteita vuodelle 2020 sekä esitetty toimenpiteitä, joilla julkisen vallan tulee edistää kestävää kulutusta ja tuotantoa.
Periaatepäätös, joka koskee Kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämistä julkisissa hankinnoissa, puolestaan sitouttaa valtion ja kunnat merkittävästi edistämään energia-, ympäristö- ja clentech-ratkaisuja. Periaatepäätöksen mukaan valtiolla ja kunnilla on velvollisuus ottaa huomioon vihreän teknologian ratkaisut kaikissa julkisissa hankinnoissa.
Sinänsä on hyvinkin kannatettavaa, että yllämainitun kaltaisia periaatepäätöksiä valtioneuvoston toimesta tehdään. Mutta valitettavasti tuntuu välillä siltä, että niillä ei kuitenkaan käytännössä aina ole sitä painoarvoa, kuin ensilukemalla näyttää. Esimerkiksi voi ottaa vaikka tuon joukkoliikenteen ja raideliikenteen kehittämisen. Lukuisissa valtion laatimissa eri asiakirjoissa on tuotu esiin raideliikenteen edut mm. juuri ympäristönäkökulmasta. Akaa sijaitsee Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvuvyöhykkeellä (HHT). Akaan kannalta joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen on koko kaupungin kehittämisen kannalta tärkeää. Alkuvuodesta maakuntaliiton toimesta laaditussa maankäytön rakennevaihtoehdoissa joukkoliikenne nousi keskeiseen asemaan. Myös useiden eri selvitysten mukaan tarve kolmannelle ja jopa neljännelle raiteelle on liikennemäärien mukaan ilmeinen. Asiaa on ajettu sekä radanvarsikuntien että maakuntaliittojen toimesta vuosia. Melko takkuista tuo raideasian eteenpäin saaminen valtion hallinnossa kuitenkin on ollut. Vähemmästä viisaammin päätöksen toimenpideosassa todetaan jälleen kerran mm., että liikenteen ja maankäytön suunnittelussa viranomaisten on pyrittävä turvaamaan joukkoliikenteen edellytykset.
Kestävämmän asumisen teemaan sopii hyvin myös puurakentaminen ja sen edistäminen. Kunnat voisivat toimia puurakentamisessa osaltaan esimerkkinä sekä suosimalla itse puurakenteisia rakennuksia että kaavoittamalla alueita erityisesti puisille rakennuksille. Puurakentamisesta voisi hyvinkin tulla nykyistä merkittävämpi elinkeinoala Suomessa.
Erilainen pienimuotoinen puutarhaviljely, myös kaupunkialueilla, on kasvattanut viime vuosina suosiotaan. Hyvä näin. Tiedä sitten johtuuko se siitä, että kestävän kehityksen mukaiset arvot ovat saaneet enemmän jalansijaa ihmisten arjessa. Kohta ollaankin taas lähestymässä sadonkorjuuaikaa. Mistäpä saisikaan laadukkaampaa ja ekologisempaa lähiruokaa kuin omasta puutarhasta. Unohtaa ei sovi myöskään metsän antimia. Marjoista ja sienistä saa mukavan ja maukkaan lisän perheen ruokapöytään. Metsässä liikkuminen ja puutarhan hoito on hyötyliikuntaa parhaimmillaan ja sopii perheen yhteiseksi harrastukseksi.
Kirjoittaja on Akaan valtuuston puheenjohtaja
Ensi perjantaina sarjassa kirjoittaa Sisu-hankkeen projektipäällikkö Jaakko Leinonen
