Jo joutui armas aika…

On aamu ja aurinko nousee idästä luoden säteitään kohti puunkoloa. Kolossa asustaa muurahaisperhe. Isä-muurahainen on herännyt jo aiemmin ja valmistaa itselleen aamiaista. Hän hyräilee itsekseen ja noutaa samalla aamun lehden. Perheen äiti ja 3 lasta nukkuvat vielä levollisesti. Kesäloma on vain päivän päässä. Lasten koulu loppuu ja perhe jää kauan odotetulle lomalle. Vihdoinkin he voivat viettää aikaa yhdessä. Viime vuonna se ei ollut mahdollista, kun kaikkien sekä äidin, isän että lasten lomat olivat eri aikaan. Oli kurjaa koettaa löytää yhteistä aikaa, mutta nyt on kaikki toisin.

Vai onko sittenkään… mitä ihmettä ulkona niityllä tapahtuu? Jotakin valkeaa leijailee ilmassa. Aivan kuin lunta. Ei kain vain takatalvi! Ei voi olla totta, miksi juuri nyt, kun lomakin on alkamassa. Ei, ei sittenkään – ei ole kylmä lainkaan. Helpotus on suuri, kun valkeat leijuvat ”hiutaleet” ovatkin vain voikukan höyteitä.

Isä on jo lähtenyt töihin, kun muu perhe herää aurinkoiseen aamuun. Äiti keittää puuron ja lapset syövät aamupalansa rauhattomina, villeinä, iloisina ja malttamattomina. Pian on loma! Viimeinen koulupäivä – ihanaa!

Kun kaikki ovat lähteneet omille teilleen, on aurinko jo noussut korkealle.  Niitty vihannoi ja kukat ovat auenneet väriloistoonsa. Kastepisarat ovat väistyneet ja pieni tuulenvire hellii kaikkea ja kaikkia.

Lopulta kaikki saapuvat kotiin ja äiti ja isä laittavat ruoan yhdessä. Lapset kirmaavat niityllä huutaen riemusta, kun koulu on vihdoin ohi ja kesäloma on alkanut! Jee! Ihanaa! Hauskaa! Toivottavasti aurinko paistaa koko kesän! Ja toivottavasti pääsemme joka päivä uimaan! Ja toivottavasti saamme olla koko perhe tosi paljon yhdessä!

Huomenna on kevätjuhla! Koko kylä kokoontuu kirkkoon juhlistamaan lukuvuoden loppua. Joillekin se on ensimmäinen kevätjuhla, joillekin se on viimeinen ennen siirtymistä yläkouluun. Äiti kutsuu perheensä syömään ja kaikki nauttivat jo nyt enemmän kuin koko keväänä yhteisestä hetkestä. Kesällä näitä hetkiä on paljon!

Lapset ovat innoissaan juhlavaatteistaan ja odottavat jo seuraavaa päivää. Juhlapäivänä lapset saavat todistuksena ja pääsevät kesälaitumelle. Kevätjuhlavaatteet on tarkkaan harkittu ja juhlassa esitettävät laulut ja esitykset on hiottu viimeisen päälle. Nyt on vain nukuttava yön yli, jotta jännitys laukeaa ja kesä voi alkaa.

Aamu sarastaa viimeinkin ja koko perhe valmistautuu juhlaan.  Isä on huolissaan, onko kravatti suorassa, äiti katselee itseään peilistä ja tuntuu, että viimekesäinen mekko kiristää joka puolelta. Mutta kaikki tuo turha huoli menettää merkityksensä, kun he astelevat kirkkoon ja kevätjuhla alkaa. Kaikkialla raikaa kauniit kesäiset laulut ja lapset esittävät iloiten ohjelmansa. Vaikka ulkona satelee, on sisällä aurinkoinen, iloinen ja lämmin tunnelma.

Koulun rehtori pitää puheensa ja pappi iloitsee kaikkien puolesta. Kun vihdoin ja viimein ilmoille kajahtaa kaikkia sykähdyttävä Jo joutui armas aika ja suvi suloinen…monella on kyynel silmäkulmassa. Jälleen on yksi lukuvuosi vierähtänyt ja omat muistot vilistävät mielessä ja sydämessä.