Muinaisina aikoina kaupungit olivat usein muurien ympäröimiä. Kulkureitteinä kaupunkeihin olivat portit. Niistä muodostui kokoontumispaikkoja, joiden läheisyydessä käytiin esimerkiksi kauppaa. Muualta tulevat kauppiaat kohdattiin portilla.
Kaupunginportti oli usein myös oikeudenkäyntipaikka. Tuomarit ratkaisivat kansan riitoja. Portista tulikin vallan ja mahdin symboli.
Mitä suurempi oli kaupunki, sen useampia portteja sinne johti. Varsinkin suurissa ja rikkaissa kaupungeissa portit rakennettiin isoiksi ja näyttäviksi kertomaan voimasta ja mahdista. Maaseudun pikkukaupunkien vaatimattomien muurien läpi johti vain yksi matala ja arkisen näköinen portti. Sellaisen etuna oli kuitenkin se, että kiertelevät rosvot eivät voineet ratsastaa ainakaan suoraan sisään.
Raamatusta löydämme arkielämän viisauden: Joka rakastaa riitaa, rakentaa porttinsa korkeaksi ja avaraksi. Korotettu portti on kuin kutsu viholliselle. Usein suuruudellaan, voimallaan ja mahdillaan pröystäilevät ovatkin osallisina riidoissa.
Portti, joka suljettiin auringon laskiessa, toi turvallisuutta kaupungin asukkaille. Kunkin oli huolehdittava siitä, että tuli sisälle ajoissa. Muutoin jäi ulkopuolelle ja oli vaarassa joutua viettämään yönsä vaarojen keskellä. Raamatun opetukseen porteista liittyykin syvällinen hengellinen opetus. Silloin kun portit ikuiseen elämään ovat meille vielä auki, ei kannata haaskata tilaisuutta.
Jeesus nimitti itseään oveksi, jonka läpi kulkevat tulevat onnellisiksi ja ovat turvassa. Hän ei kuitenkaan houkuttele ulkonaisella komeudella, rikkauksilla ja voimalla. Hän vertaa itseään vaatimattoman kaupungin matalaan ja ahtaaseen porttiin sanoen: ”Menkää ahtaasta portista sisälle.”
Jeesus tiesi, että monet halveksivat häntä hänen vaatimattomuutensa tähden. Hän ei täyttänyt ihmisten mittoja. Moni halveksii nytkin häntä siksi, että hän suostui kärsimään vastustamatta sitä. Tällä tavalla Jumalan voima ja suuruus tulivat esille. Rakkaus voitti kuoleman. Meidän syntimme sovitettiin Jeesuksen kärsiessä, mutta meille annettiin oikeus päästä vapauteen ja turvaan.
Pelastus on kallisarvoisempi asia kuin mikään muu. Jumalan päätös on, että sitä ei voi ostaa tai ansaita ihmisten omilla ansioilla tai teoilla. Sen voi ottaa vastaan vain lahjana. Koko ihmiskunta on luonnostaan kuin kaupungin turvallisten muurien ulkopuolelle joutunut eksyneitten joukko. Portti sulkeutui meidän takanamme syntiinlankeemuksen hetkellä. Jumalan hyvyyttä on, että portti avattiin ja kodin valot loistavat maailman pimeyden keskellä.
Paluutie taivasmaahan on auki, sillä ihmiseksi tulleena Jumala itse kärsi meidän syntiemme vuoksi. Jeesus Kristus kantoi kadotuksen vaivat koko ihmiskunnan syntien sovittamiseksi. Hän on portti, jossa istuttiin ihmiskunnan ratkaisevimmat käräjät. Siksi meille sanotaan: Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut. Vaatimaton ja ahdas portti vie ikuiseen elämään.
Meidän sydämemme on kuin portti. On asioita, joille se kannattaa pitää suljettuna, mutta Jumalan suhteen Raamattu kehottaa tekemään sydämen portit korkeiksi, jotta Kirkkauden kuningas saa astua niistä meidän elämäämme.
Antti Herkkola
Kirjoittaja on Kalvolan seurakunnan kirkkoherra.
