Forum Akaa: Malja hyville naapurisuhteille

Suomalaisuuden juuret ovat myös ruotsalaisuudessa. Niiden juurien vuoksi meillä on nyt ainakin yksi naapuri, jonka vuoksi ei tarvitse jatkuvasti olla huolissaan.
Profile Image of Forum Akaa

Kirjoittaja Sinimaarit Pusa on Akaassa hyvistä naapuruussuhteista nauttiva historian opettaja, joka joutuu työssään viikoittain perustelemaan ruotsin opiskelun merkitystä.
Hyvät naapurisuhteet eivät ole itsestäänselvyys. Monesti kuulee tarinoita naapureiden välisestä eripurasta tai vuosien riidoista. Milloin taistellaan rajapyykistä, milloin myrkytetään naapurin istuttamaa aitaa. Vanha sanonta kuuluu, että suomalainen on valmis maksamaan satasen, ettei naapuri saa viittäkymppiä. Yleisempää lienee onneksi, että naapurisuhteet toimivat hyvin ja läheltä löytyy apua tiukan paikan tullen – kiitos vain omille naapureille lukuisista leivontatarvikkeiden lainaamisista ja lemmikkien hoitoavusta!

Kuudes marraskuuta vietetään ruotsalaisuuden päivää. Yhteys läntiseen naapurimme on tiivis eikä vähiten siksi, että alueemme oli osa Ruotsia yli 600 vuoden ajan. Valtiolliset perustamme, lainsäädäntömme ja kulttuurimme juuret ovat tältä ajalta. Vaikka Suomen aika osana Venäjää oli huomattavasti lyhyempi, Ruotsin vaikutus säilyi vahvana myös silloin. Autonomian aikana Suomi sai pitää Ruotsin vallan aikaiset lait, oikeudet ja uskonnon. Säilyneet käräjät, pitäjänkokoukset, maanomistusoikeudet sekä keventynyt verotus edistivät kehitystä uusissa olosuhteissa. Venäjän vallan aikana Suomen alueella koettiin reilun sadan vuoden rauhaisa aika, jolloin rakennettiin ajatus suomalaisuudesta sekä Suomesta valtiona.

Ilman nykyisen länsinaapurimme yhteydessä vietettyjä vuosia Suomen historia olisi kehittynyt hyvin toisenlaiseen suuntaan. Jos emme olisi olleet osa Ruotsia, olisimme suurella todennäköisyydellä olleet osa Venäjää. Tällöin alueella saattaisi elää ruotsinkielisen vähemmistön sijaan suomenkielinen vähemmistö, jolla tuskin olisi virallisen kielen asemaa tai liputuspäivää. Marraskuussa vietettävä ruotsalaisuuden päivä on tätä taustaa vasten varsin aliarvostettu liputuspäivä.

Hyvistä naapuruussuhteista ja arvokkaasta yhteisestä historiasta huolimatta tiiviit suhteemme länsinaapuriin tuntuvat kuitenkin usein jopa ärsyttävän. Kysymys “pakkoruotsin” opiskelusta on vakio keskustelunaiheita. Svenska talande bättre folk, pappa betalar sekä Strömsön satumaailma kuvaavat ennakkoluuloja, joita suomenruotsalaista vähemmistöämme kohtaan varsin yleisesti tunnetaan.

Yhteisestä menneisyydestä ja sen jättämistä jäljistä voisi kuitenkin olla myös ylpeä. Varsinkin näinä aikoina hyvät naapurisuhteet ovat erityisen arvokkaat. Yhteinen arvopohja ja mahdollisuus vuorovaikutukseen (jopa yhteisellä kielellä), luovat turvaa ja yhtenäisyyttä muutoin niin jännitteisessä kansainvälisessä tilanteessa. Suomalaisuuden juuret ovat myös ruotsalaisuudessa. Niiden juurien vuoksi meillä on nyt ainakin yksi naapuri, jonka vuoksi ei tarvitse jatkuvasti olla huolissaan.

Vietetään siis ylpeydellä ruotsalaisuuden päivää, jotta voimme heti kuukauden kuluttua juhlia vielä suuremmalla ylpeydellä itsenäisyyspäivää.

Mutta rajansa toki kaikella. Kyllä jääkiekossa silti tulee hyväkin naapuri voittaa.

Sinimaarit Pusa

Kirjoittaja on Akaassa hyvistä naapuruussuhteista nauttiva historian opettaja, joka joutuu työssään viikoittain perustelemaan ruotsin opiskelun merkitystä.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.