Topa selvisi jalkapallokaudesta rimaa hipoen – Taipaleen kentän fasiliteetit eivät puolla käyttöä tällä tasolla

Kasvattajaseuraansa palannut Eero Laakso oli yksi kolmossarjassa pelanneen ToPan kauden ilonaiheista. Kuva: Esa Norvia

Pitkän tauon jälkeen jalkapallon kolmoseen noussut Toijalan Pallo -49:n miesten edustusjoukkue piti paikkansa sarjassa rimaa hipoen. Kevätkierros sujui ihan kelvollisesti, sillä puolivälissä sarjaa taulukon keskikasti oli kolmen pinnan päässä.

ToPaa ylempänä kauden loputtuakin olleet TamU/2 sekä NoPS kaatuivat komeasti. Siinä osa hienoista kevätkierroksen kohokohdista. Lopulta sarjan kakkoseksi sijoittunut NoPS ei tuon tappion jälkeen menettänyt sarjassa pistettäkään.

Syyskierros akaalaisilta sujuikin sitten aika vaatimattomasti, kun pinnoja kerääntyi vain seitsemän. Ratkaisevat tulokset sarjapaikan suhteen tulivat viiden päivän sisään syyskuussa. ToPa otti 15.9. hieman takellellen vierasvoiton pisteautomaatti PJK:sta. 20.9 Tervakosken Pato joutui kotonaan tyytymään tasapeliin Tampereen Peli-Tovereita vastaan.

ToPa oli siis lopulta kymmenes 20 pisteellä. Hämmästyttävää oli se, miten iso ero kaudella oli koti- ja vieraspeleillä.

Pisteitä 17 tuli kotipeleistä mutta vieraspeleistä vain kolme. Siinä yksi kehityskohde ensi kaudelle ja iso sellainen.

Onhan toki huomioitava se, kolmonen on kovempi sarja kuin nelonen. Siihen käy vertailuksi viimevuotinen tykkikausi nelosessa. Joukkueen tekemissä 73 maalissa oli 20 eri maalintekijää.

Tällä kaudella maaleja syntyi 33, ja niihin saatiin kymmenen eri tekijää.

Tampereen Palloveikkojen voittaman sarjan kolmonen oli Peli-Pojat-70. Kaksi viimeistä, joille on merkattu putoajan osa, olivat Tervakosken Pato, pisteitä 18, ja Pirkkalan Jalkapallo Klubi, pisteitä 5.

Sarjaan nousee ainakin Ylöjärvi United FC.

Janne Hevonoja oli tähtipörssin kolmonen. Kuva: Esa Norvia

Nuoret palaajat ilonaiheina

ToPan perusrunko koostui edelleen  erittäin kokeneista osaajista. Pelaajista, joihin tiukan paikan tullen voitiin luottaa. Ilolla on kuitenkin todettava, että nuoria seuran kasvattamia lahjakkuuksia palasi kasvattajaseuraansa.

Nelikko Heikki Kinnari, Eero LaaksoEetu Lehto ja Arul Yogaswaran esitti usein varsin lupaavia otteita. Heistä eritoten Heikki Kinnari haastoi röyhkeästi  vastustajien alakertaa tehden kaudella neljä maalia.

Nuoria talentteja edustavat myös maalivahti Hugo Toivonen sekä keskikentällä viihtyvä Viljo Valoma. Valomalla meni valitettavasti tälläkin kaudella viikkoja jalkavamman kanssa. Iso lovi puolustuspäähän tuli myös hyvin kauden aloittaneen Joonas Saariniemen loukkaannuttua heinäkuussa.

Kaikkinensa ToPa osoitti kuuluvansa kolmoseen, vaikka kausi loppua kohti alaviistoon menikin. Tulevassa kaudessa on positiivisia odotuksia siinä mielessä, että joukkuetta odottaa uusittu keskusurheilukenttä.  Hieno nurmimatto, katettu katsomo. Ja mikä parasta, pelaajille sekä Pirkanmaan parhaalle huoltotiimille on katettu vaihtokoppi.

Pörssit Sormusen veljesten tahtiin

ToPan tämän kauden sisäisten pörssien voitot olivat kahden pelaajan kauppaa. Maalipörssissä Vihtori Sormusen maalintekovire vei miehen lohkossa seitsemänneksi. Viki on pelaaja, jota rikottiin paljon, koska hän oli joukkueen pelote numero uno vastustajien puolustukselle.

Vaikka hän ei kaikkia pelejä pelannutkaan, maaleja syntyi 13. Velipoika Akseli Sormunen ehti keskikentän raatamisen ohella osumaan viidesti maaliin, ja tulokas Heikki Kinnari oli kolmas neljällä osumallaan.

Tähtipörssi menikin sitten jännäksi, kun veljekset saivat molemmat 22 tähteä. Vihtorin nosti ykkössijalle se, että hänellä oli kolmen tähden pelejä viisi. Akselilla niitä oli kolme.

Seuraavina olivat Janne Hevonoja 10, Kim Lingman 10, Eero Laakso 9, Tuomas Kallioinen 8, Mikko Ananin 6 ja Eetu Lehto 6. Tähtiä sai 17 pelaajaa.

Maassa makaavaa Kim Lingmania kohdeltiin elokuussa kaltoin. Taustalla Jukka-Pekka Jyrämö. Kuva: Esa Norvia

Naisjoukkueelle yksi voitto

ToPan naisjoukkue pelasi tälläkin kaudella nelosessa, jossa mukana oli 11 joukkuetta. Joukkueen kausi oli tappioiden sävyttämä ja toi vain yhden voiton. Sitä, että nyt arvioitaisiin joukkue aivan heittopussiksi, ei voi tehdä.

Kaudella oli otteluita, jotka pienellä onnella ja tarkkuudella maalipaikoissa olisivat voineet kääntyä ToPalle. Ja nuoria pelaajiahan joukkueessa oli lähes kymmenen. Voidaan sanoa, että tulevaisuuttakin löytyy.

Toivottavasti kokeneet ja tällä tasolla vielä pärjäävät pelaajat jatkavat, sillä joukkue tarvitsee Milla Jokisen kaltaisia esimerkillisiä pelinjohtajia. Tähän mennessä naisjoukkueen johtavat pelaajat ovat hienosti kantaneet vastuuta, vaikka menestys onkin kiertänyt joukkuetta.

Myös valmennuksen terävöittäminen on tarkastelun paikka.

ToPa teki kauden kahdessakymmenessä pelissä 19 maalia. Kesäkuuhun asti maalintekovastuu oli viidesti osuneen Venla Mattilan harteilla. Sitten tuli loukkaantuminen, ja kausi oli siinä.

Kovaa yrittävä Saara Bandara alkoi sitten maaleja mättämään onnistuen tekemään niitä yhdeksän. Muut maalintekijät olivat Milla Jokinen 2, Ella Järvinen 1 ja Heidi Tromstedt 1.

Sarjan voitti Parkunmäen Apassit 11 pisteen erolla Ilves-Kissoihin.

Kylmäkosken Veikot petrasi nelosessa

Miesten nelosessa Kylmäkosken Veikot paransi viime kauteen nähden niin sijoitustaan kuin pistemääräänsäkin. Toinen perättäinen kausi nelosessa toi sijan 9, kun viime kaudella sijoitus oli 10:s.

Pisteitä joukkue keräsi yhdeksän enemmän kuin viime kaudella eli 27. Pelejä molemmilla kausilla oli 22.

Päävastuu maalienteosta oli Tero Tromstedtilla, joka viimeisteli 13 kertaa. Se kummastuttaa, että joukkue saa edelleen pelata kotipelejään Taipaleen kentällä, sillä alueen fasiliteetit eivät puolla kentän käyttöä tällä tasolla.

Viialan Peli-Veikkojen miesten joukkueen sarjataso oli kutonen, jossa 11 joukkueen lohkossa sijoitus oli 8:s.

Jukka Koskista kummastuttaa, että KylVe saa edelleen pelata kotipelejään Taipaleen kentällä, sillä alueen fasiliteetit eivät Koskisen mielestä puolla kentän käyttöä tällä tasolla. Arkistokuva elokuulta 2022: Oona Eskeli.