Kompostointi-ilmoitus tulee tehdä, jos kompostoidaan elintarvikejätteitä – ”Vähäiselle biojätemäärälle kompostori ei välttämättä ole sopivin vaihtoehto”

Kompostorista syntyy muhevaa multaa, mutta kompostoijalla pitää olla valmius myös jälkikompostointiin ja mullalle täytyy olla sijoituspaikka tiedossa. Kuva Mikko Peltoniemi.

Kompostointi-ilmoitus tarkoittaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle tehtävää ilmoitusta elintarvikejätteiden kompostoinnista kiinteistöllä. Kaikkien asuinkiinteistöjen eli omakotitalojen, vapaa-ajan asuntojen ja taloyhtiöiden tulee tehdä ilmoitus, jos kiinteistöllä kompostoidaan elintarvikejätteitä eli ruoantähteitä, vihannesten kuoria, suodatinpusseja ynnä muuta. Mikäli käytössä on vain puutarhajätteille tarkoitettu kompostori, ei ilmoitusta tarvitse tehdä. Ilmoitus tehdään kompostointirekisteristä vastaavalle viranomaiselle eli Akaan tapauksessa Forssan kaupungin jätelautakunnalle.

– Ensisijainen ilmoituksen tekopaikka on lautakunnan sähköinen asiointijärjestelmä osoitteessa www.asioin.fi. Jos jostain syystä ilmoituksen tekemisessä on haasteita, voi LHJ:n kotisivuilla tehdä myös ilmoituksen, joka menee tiedoksi jätehuoltoviranomaiselle, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n logistiikka- ja viestintäpäällikkö Mirva Naatula kertoo.

Jätelautakunta voi myös postittaa paperisen hakemuksen, jos sähköisen lomakkeen kanssa on haastetta.

Kun kompostori täyttyy, on aika siirtää osa massasta jälkikompostoitumaan esimerkiksi puutarhajäteaumaan. Kuva Mikko Peltoniemi.

Tee ilmoitus kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta

Ilmoitusvelvollisuus astui voimaan 1.1.2023 eli mikäli ilmoitus on vielä tekemättä, kannattaa se tehdä sopivan hetken tullen. Jos on aikeissa aloittaa kompostoinnin joskus tulevaisuudessa, tulee ilmoitus tehdä kahden kuukauden kuluessa kompostoinnin aloittamisesta.

Kompostointi-ilmoituksesta säädetään jätesetuksessa sekä jätelaissa. Kompostointi-ilmoitus tuli mukaan jätelakiin vuoden 2021 uudistuksessa.

Naatulan mukaan kompostointi sopii sellaiselle taloudelle, jolla on käyttöä kompostista saatavalle mullalle.

– Eli vähän viherpeukaluutta vaaditaan. Kompostia pitää sekoittaa ja lisätä myös tukiaineita, jotta prosessi pysyy oikeanlaisena. Kompostiin pitää saada myös säännöllisesti sopivaa jätettä, joten vähäiselle biojätemäärälle kompostori ei välttämättä ole sopivin vaihtoehto, Naatula toteaa.

Biojätteiden erilliskeräysvelvoitetta ei Akaassa ole

Elintarvikejätteiden kompostorille on myös asetettu jätehuoltomääräyksissä tiettyjä vaatimuksia. Mikäli on kuitenkin kiinnostunut keräämään biojätteet erikseen, voisi kiinteistölle harkita naapurin kanssa yhteistä biojäteastiaa, jonka tyhjennyksen jätehuoltoyhtiö hoitaa, Naatula vinkkaa.

Kun komposti toimii kunnolla, kompostointi on mahdollista myös talvipakkasilla. Jäätyminen on kuitenkin yleinen talvikompostointiin liittyvä haaste. Kuva Mikko Peltoniemi.

Velvollisuutta biojätteiden erilliskeräykseen ei kuitenkaan Akaan alueella ole. Biojätteen erilliskeräys on pakollista yli 10 000 asukkaan taajamissa. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella näitä niin sanottuja velvoitealueita ovat Forssan ja Sastamalan keskustoista lähtevät taajama-alueet. Akaassa ei velvoite vielä päde. Mitään estettäkään biojätteen erilliskeräykselle ei kuitenkaan ole. Biojäteastioita pyritään toimittamaan ensisijaisesti yhteiskäyttöön eli esimerkiksi tietylle alueelle yksi yhteinen bioastia kadun kiinteistöjen käyttöön. Yhteinen bioastia on myös kustannuksellisesti edullisempi vaihtoehto kiinteistölle. Erilliskerätystä biojätteestä tehdään biokaasua.

– Ympäristön kannalta paras vaihtoehto lienee kompostointi, jolloin päästöjä ei tule kuljetuksestakaan, Naatula päättää.