Ne ovat täällä taas. Nimittäin ylioppilaskirjoitukset.
Monet akaalaisnuoretkin avaavat näinä syyskuisina aamuina läppärinsä ja pyrkivät kuusituntisissa koetilaisuuksissa näyttämään taitonsa muun muassa englannissa ja reaaliaineissa.
Suurin osa ylioppilaskokeista suoritetaan lukion viimeisen opiskeluvuoden syksyllä ja keväällä. Ne ovatkin eräänlaiset lukion loppukokeet.
Kesällä Akaassa käytiin jonkin verran keskustelua loppukokeiden pitämisen mielekkyydestä, kun Akaan nuorisovaltuusto pyrki valtuustoaloitteellaan saamaan koeviikot Akaan lukioon.
Nuorisovaltuuston aloite saapui sivistyslautakunnan käsittelyyn kesäkuussa kera esittelytekstin, jossa koeviikoille ei suitsutusta suotu.
Tekstissä linjattiin, että koeviikot eivät vastaa nykylukion vaatimuksiin monipuolisesta arvioinnista, jossa tulee tarkastella myös työskentelyä ja osaamisen kehittymistä.
Lisäksi koeviikkojen kuvattiin ohjaavan loppukokeen pitämiseen ja tukevan ”bulimiaoppimista”, jossa opiskelu tähtää kokeessa menestymiseen ja jossa oppiminen jää vähäiseksi.
Tästä analyysista herää kysymys: jos loppukokeet koetaan jo yksittäisten kurssien tasolla suorastaan vahingollisiksi oppimiselle, miksi lukiolaisia odottaa edelleen ylioppilaskirjoitusten koesuma?
Kirjoitusten kokeet vaikuttavat nykyään vieläpä suuresti siihen, millaiset jatko-opiskelumahdollisuudet opiskelijoille aukenevat.
Vaikka muitakin reittejä korkeakouluihin on, valitaan merkittävä osa korkeakoulujen opiskelijoista suoraan ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella.
Arvosanoja voi halutessaan yrittää korottaa, mutta harvaa nuorta kiinnostaa laahustaa koesaliin ainakaan silloin, kun lukio-opinnot on muuten suoritettu.
Ylioppilaskokeet ovat oikeasti aika keljuja. Niissä ei jaeta tsemppipisteitä aktiivisesta osallistumisesta tai kurssien mittaan tapahtuneesta kehityksestä.
Ainoastaan sillä, miten hyvin antamasi vastaukset osuvat yksiin ylioppilastutkintolautakunnan laatimien hyvien vastauksien piirteiden kanssa ja sillä, kuinka vaikuttavia esseitä kirjoitat, on väliä.
Ikävää on myös se, että koska ylioppilaskokeet järjestetään niin peräjälkeen, voi esimerkiksi sairastumisen iskiessä mennä penkin alle useampikin koe.
Pitäisikö ylioppilaskirjoituksista sitten luopua?
Kannattaisi sitä ainakin pohtia.
Kirjoituksista luopuminen toisi lukio-opiskeluun aivan varmasti vapautuneisuutta sekä lisäisi uuden oppimisen mahdollisuuksia. Nyt kirjoituksia stressataan lukion alusta asti, ja opetussisältöjäkin pohditaan kirjoitusten kannalta.
Esimerkiksi lukion viimeisestä vuodesta käytetään lähes kaikki aika joko itse kirjoituksiin tai niihin valmentavien kurssien suorittamiseen. Mitäköhän mukavaa tämän kaiken tilalla voitaisiin opiskella?
Opiskelijoiden osaamisen arviointikin onnistuisi varmasti hyvin ilman kirjoituksia. Lukiostahan saa jo nykyisellään matkaansa päättötodistuksen, jolla ei tosin tunnu olevan mitään tarkoitusta.
Kun peruskoulun päättötodistusta voidaan vailla sen suurempia soraääniä käyttää toisen asteen opintoihin haettaessa, ei luulisi olevan mahdotonta hyödyntää lukion päättötodistusta korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa – vaikka valintakokeiden rinnalla.
Oona Eskeli
Kirjoittaja on Akaan Seudun kesätoimittaja.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Lue myös:
Akaan lukiossa kokeillaan koeviikkoa tulevana lukuvuonna (6.7.2021)
