Vadelma, jota myös vatuksi ja vaaraimeksi kutsutaan, kasvaa aurinkoisilla, kuivillakin paikoilla, teiden ja peltojen reunoilla. Se on pioneerilaji, eli se valtaa esimerkiksi hakkuuaukean ensimmäisten kasvien joukossa. Nuorenkin vadelman verson erottaa helposti samankaltaisista kasveista, kuten lillukasta sen lehtien alapinnasta: vadelman lehtien alapinta on hopeanharmaa.
Ensimmäisenä vuotena vadelma kasvattaa vihreän piikikkään varren, joka muuttuu puunväriseksi syksyyn mennessä. Vasta seuraavana kesänä varsi haaroittuu ja siihen kasvaa valkoisia kukkia ja punaisia marjoja. Ensimmäisen vuoden vadelman versojen lehtiä voi kerätä läpi koko kesän. Ne kasvavat kärjistään uutta, pehmeää lehteä vielä elokuullakin. Toisen vuoden versojen lehtiä voi kerätä kukintaan asti. Lehdet irrotetaan käsin tai saksilla niin, että ruotia tulee mahdollisimman vähän mukaan. Koska marjat tulevat vasta toisen vuoden versoihin, ei yhtä kasvustoa pidä verottaa liikaa lehtiä kerätessään; muutoin seuraava kesä on marjaton.
Vadelma on kasvina monikäyttöinen. Sen mehevistä marjoista saa tehtyä herkullista hilloa ja mehuja ja marjoja voi pakastaa ja kuivata talven varalle. Lehdet sopivat tuoreena salaattiin ja ovat kuivattuina erinomaista yrttiteeainesta. Niissä on runsaasti C-vitamiinia: jopa 400 milligrammaa 100 grammassa. Maultaan vadelman lehdet ovat miellyttävän makeita ja erinomaista perusainesta teesekoituksissa. Myös lehtiä voidaan paitsi kuivata myös pakastaa. Vadelman lehdet sopivat myös erinomaisesti hiostettavaksi eli fermentoitavaksi.
Vadelmanlehdistä ja kuivatuista marjoista tehty tee vaikuttaa hieman hiostavasti, joten sitä on käytetty kansanlääkinnässä vilustumisen, nuhan ja kuumeen hoitoon. Myös ripulilääkkeenä vadelmanlehtiteetä on käytetty lehtien sisältämien parkkiaineiden vuoksi, mutta tähän vaivaan löytyy tehokkaampiakin yrttejä. Vadelmanlehtien kerrotaan myös lisäävän maidontuotantoa – niin eläimillä kuin ihmisilläkin.
Minna ja Viljami Ovaskainen
Kesäisessä Villiyrtit tutuiksi -juttusarjassa esitellään Suomessa kasvavia luonnonyrttejä. Sarjan kirjoittajat ovat tietokirjailijoita ja luonnontuoteneuvojia.
Lue myös sarjan aiemmat jutut:
Villiyrtit tutuiksi: Siankärsämö on muinaistulokas, joka sopii teeksi ja viherjauheeksi
Villiyrtit tutuiksi: Piharatamo hoitaa haavoja ja ummetusta ja sopii gluteenittomaan leivontaan
Villiyrtit tutuiksi: Poimulehti – naisten yrtti
Villiyrtit tutuiksi: Voikukan kukista voi tehdä viiniä, lehdet ovat erityisen terveellisiä
