Kylmäkosken Kyykkä järjesti kansalliset kyykkäkilpailut lauantaina Viialassa. Tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut. Harvassa ovat ne urheilulajit, joissa samoihin kilpailuihin mahtuvat kaikki ikäluokat. Viialassa nuorin osallistuja oli järjestävän seuran 7-vuotias OonaHiukkamäki ja vanhin pääkaupungista Akaaseen matkustanut 78-vuotias KallePaajaste.
– Kylmäkosken Kyykkää ja Pentti Ehoniemeä pitää erikseen kiittää kyykän nuorisotyöstä. Kunpa kaikkiin liittomme seuroihin löytyisi innokkaita ohjaajia lasten ja nuorten harrastukseen, toivoi Suomen Kyykkäliiton tiedottaja Jukka Tanninen.
– Uskallan väittää, että kyykkä on suomalaisista urheilulajeista suomalaisin. Se lienee ainoa laji, joka ei ole saanut vaikutteita ulkomailta, vaan on syntynyt Vienan Karjalassa, valisti Tanninen.
Peli on vuosisatoja vanha. Julkisuuteen se tuli I.K. Inhan Karjalaan 1894 tekemän matkan ansiosta. Kirjailija, valokuvaaja ja toimittaja I.K. Inhan vuonna 1911 ilmestyneessä kirjassa Kalevalan Laulumailta julkaistiin kuvia myös kyykänlyönnistä.
– Pitkään kyykkä kulki Suomen karjalaisten keskuudessa sukujen ja kyläkuntien välisinä kisailuina. Viime vuosisadan puolivälistä sitä on kehitetty kilpaurheiluna. Vuonna 1951 järjestettiin ensimmäiset joukkueiden SM-kisat ja 1960-luvulta mukaan tulivat myös yksilölajit, valotti lajistaan selvästi innostunut Tanninen.
– Viime vuosina osallistujamäärät ovat vähentyneet. Ilmeisesti kyykkä on hieman jäänyt muiden harrasteiden jalkoihin. Onneksi opiskelijat ovat ottaneet perinnelajin omakseen. Varsinkin teekkarien keskuudessa kyykkä on suosittu. Lajin oppii kyllä aikuisenakin ja uskon, että menestymme jatkossakin hyvin kansainvälisillä hiekkakentillä. Kyykkää pelataan Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa ja Venäjällä. Viimeksi mainitussa on lisäksi kyykästä erilaisia sovelluksia, joista tunnetuin on gorodki.
Kyykän maailmanmestaruuksista on heitetty vuodesta 2001 lähtien.
– Suomi on menestynyt hyvin, mutta kilpailu kovenee koko ajan. Jotta perinne ja kilpailukykymme säilyy, tarvitsemme järjestäytynyttä valmennustoimintaa. Kylmäkosken Kyykkä on onneksemme ottanut haasteen vastaan. Tuore SE-heittäjä Tuukka Ahvenus on tästä hyvä esimerkki.
Kyykän historiaan, tilastoihin, tuloksiin ja ajankohtaisasioihin voi käydä tutustumassa Kyykkäliiton nettisivuilla osoitteessa www.kyykkaliitto.fi.
Useita hyviä tuloksia ja yksi SE
Viialan pallokenttä soveltuu ilmeisen hyvin kyykänlyöntiin. Lauantain tulostaso nousi varsin korkeaksi, kruununa Suomen ennätys 15-vuotiaiden sarjassa.
– Nelisen vuotta olen kyykkää harrastanut. Näyttää laji soveltuvan minulle hyvin, koska tulokset ovat jatkuvasti parantuneet, sanaili tuore SE:n haltija Tuukka Ahvenus.
– Viikossa kertyy vaihtelevasti kahdesta viiteen harjoituskertaa. Ja noin kymmenet kisat tulee kesässä kierrettyä. Mukavan leppoinen tunnelma vetää mukaan. Täällä ei kilpailua oteta turhan tosissaan, ei ainakaan nuorten sarjoissa. Viime vuodelta on jo Suomen mestaruus plakkarissa ja nyt tähtäin on elokuussa Tampereella heitettävissä SM-kisoissa, paljasti ennätyslukemat 23 heittänyt Ahvenus.
Hyvästä rytmitajusta taitaa kyykässä olla hyötyä. Ahvenuksen toinen harrastus on kitaransoitto akaalaisessa raskasta rokkia soittavassa Vitala-yhtyeessä.
Kylmäkosken Kyykän edustajat menestyivät lauantaina kokonaisuudessaan hyvin. Järjestävään seuraan jäi neljä sarjavoittoa ja kaikkiaan 11 mitalisijoitusta. Tulokset löytyvät Kyykkäliiton kotisivuilta.
UKK:n suosima laji
Kyykkä on kuuluisuuksien laji. Liiton edellinen puheenjohtaja oli entinen estejuoksijasuuruus Pentti Karvonen ja nykyinen taas kävelijä Valentin Konosen veli Valtteri Kononen. Lisäksi kyykällä on ollut tukija aivan valtakunnan kärjestä.
– Presidentti Urho Kekkonen innostui niin paljon lajista, että oli suurella sydämellä tukemassa meille pysyvää harjoittelupaikkaa Seurasaareen, muisteli 78-vuotias helsinkiläistä Karjalan Sivistysseuraa edustava Kalle Paajaste.
– Nuorena harrastin useita kestävyyslajeja hiihdosta hölkkään. Yhden maratoninkin olen juossut. Mutta nyt olen siirtynyt pelkästään kyykkään, jota harjoittelen muutaman kerran viikossa ympäri vuoden, kertoi suoraryhtinen ja reippaan oloinen ikämies.
Turhaan ei Kylmäkosken Kyykän aktiivi ja lauantaina veteraanisarjan voittanut Kauko Rupponen lajiaan kehu.
– Kylmäkosken Kyykkä on perustettu viitisenkymmentä vuotta sitten. Tällä hetkellä seurassa on lisenssiurheilijoita noin 15. Mutta lisäksi toiminnassa on mukana saman verran heittäjiä, jotka harjoittelevat vain omaksi ilokseen. Ainakin toistaiseksi.
Rupposen mukaan laji vaatii ennen kaikkea taitoa.
– Toki nuo mailat jotakin painavat, joten voimaakin on hyvä olla. Mutta sitähän kertyy siinä harrastuksen ohessa mukavasti, analysoi Rupponen.
– Ehoniemen pihassa pääsevät lapset tutustumaan lajin ilmaiseksi ja lajin todellisen asiantuntijan opastuksella. Mukaan vaan.
Kylmäkosken Kyykän osanottajien tulokset:
Juniorit 15 vuotta 1. Tuukka Ahvenus, 2. Artturi Polus, 3. Konsta Hiukkamäki.
Juniorit 12 vuotta: 1. Linda Hiukkamäki, 2. Johan Tuominen, 3. Miili Inomaa.
Juniorit 10 vuotta: 1. Hiukkamäki Rasmus, 2. Minka Inomaa, 3. Oona Hiukkamäki.
MM-sarja (miesten mestaruussarja) 7. Anssi Valtonen.
MB-sarja: 2. Jussi-Pekka Pouru, 4. Elmo Pärssinen, 7. Niko Paakkonen, 9. Tero Kivistö.
MV-sarja (miesten veteraanisarja) 1. Kauko Rupponen.
Harri Mattila
Kyykän säännöt tiiviisti:
Pelikenttä on tasainen sorapintainen alue. Yksi kenttä tarvitsee tilaa noin 7 x 22 metriä. Oman joukkueen heittoneliö on vastapuolen pelineliö. Neliö on kooltaan 5 x 5 metriä ja neliöiden välinen matka on 10 metriä. Nuorten pelineliöt ovat 3 x 3 metriä ja neliöiden väli 6 metriä.
Kyykät ovat puisia reunoistaan pyöristettyjä lieriöitä, joiden korkeus on 100 mm ja halkaisija 65–80 mm. Pelin alussa kummankin neliön eturajalle pystytetään rivi kyykkäpareja. Henkilökohtaisessa pelissä 10 paria alkaen 125 cm sivurajasta. Pienellä kentällä 25 cm sivurajasta.
Mailat ovat puisia pyöreitä ja kädensijallisia. Niiden enimmäispituus on 850 mm ja -paksuus 80 mm. Mailojen painoa ei ole rajoitettu.
Kyykkää voi pelata nelihenkisin joukkuein, parikilpailuna tai henkilökohtaisena kilpailuna. Joukkue- ja paripelissä kullakin pelaajalla on käytettävissään kaksi mailaa lyöntivuorossaan. Henkilökohtaisessa pelissä mailoja on käytettävissä neljä/lyöntivuoro.
Kukin pelaaja astuu vuorollaan heittoneliöön ja yrittää mailaa heittämällä lyödä kyykät pois pelineliöstä. Uloslyödyistä kyykistä ja käyttämättä jääneistä mailoista saa plus-pisteitä; neliöön tai neliöiden väliin jääneet kyykät antavat miinuspisteitä.
Pelipuolisko päättyy, kunnes jompikumpi joukkue tai pari tyhjentää pelineliönsä kyykistä. Vastustajalla on mahdollisuus lyödä sama mailamäärä/pelipuolisko. Tämän jälkeen vaihdetaan pelipuoliskoja ja pelataan toinen puoli kuten edellä. Joukkueiden keskinäinen paremmuus selviää pelipisteiden erotuksella. Pelin voitosta saa voittaja kaksi pistettä, tasapelistä tulee molemmille yksi piste ja häviöstä nolla pistettä.
Henkilökohtaisessa pelissä on käytettävissä 20 mailaa/ pelipuolisko. Pelaaja lyö neljä mailaa, jonka jälkeen pelivuoro siirtyy vastapelaajalle ja neljän mailan jälkeen taas takaisin. Pelaajan tulos on käyttämättä jääneiden mailojen määrä (1 piste/maila). Kun kenttä tyhjenee kyykistä, vaihdetaan pelipuoliskoja ja pelataan toinen puoli kuten edellä. Pelaajan lopputulos on molempien puoliskojen yhteenlaskettu tulos.
Katso tarkemmat säännöt osoitteesta www.kyykkaliitto.fi.
