Toijalan terveysasema rapistui jo teini-iässä – Vuoden 2002 kuntotutkimus on karua luettavaa

Vaikka Akaan uuden hyvinvointikeskuksen rakentaminen on alkamassa, on Toijalan terveysasema näillä näkymin käytössä vuoteen 2020. Vuonna 1984 (tai 1982 tai 1983, raportista riippuen) rakennettua terveysasemaa on tutkittu moneen kertaan. Vuoden 2015 kuntotutkimuksen jälkeenkin taloa on kartoitettu laajemmin ja suppeammin eri lähestymiskulmista. Tuorein dokumentti on Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen raportti maaliskuulta 2018.

Niin terveysaseman asiakkaan, akaalaisen veronmaksajan kuin varmasti myös terveysaseman työntekijän tai paikallispoliitikon näkövinkkelistä mielenkiintoisin dokumentti on vuonna 2002 valmistunut peruskuntoarvio. Sen teki Tampereen KV-Isännöinti Oy.  Julkisuudesta pois pidetyistä papereista käy ilmi, että Toijalan terveysasemarakennus ympäristöineen oli jo alle 20-vuotiaana oman onnensa nojassa.

Ulkoisesti tilanne oli se, että katot vuotivat, seinät, sokkeli ja nurkat olivat monin paikoin halki ja sadevesien syöksyputket vuotivat seinille. Osa ulko-ovista oli ruosteessa tai jopa niin huonossa kunnossa, että ne kehotettiin uusimaan kokonaan.

Muita havaintoja olivat muun muassa nämä:

– Kattoterassin aidan ja huovan välissä kasvaa pensaita.

– Päivystyksen kattolipasta valuu vesi suoraan seinälle ja katoksen tukimuurin, joka on märkänä, kautta viereisen kellarin ikkunan päälle, josta on saumat auki.

– Vesikatosta puuttuvat myrskypellit ja tippalistat, mistä syystä sadevedet valuvat suoraan seinille.

Entäpä putkistot ja sisätilat vuonna 2002?

– Vanhat valurautaiset muhvilliset viemäriputket ovat huonokuntoiset, osa niistä on korjattu kiristyspannan alla olevalla kuminpalalla.

– Lämminkäyttövesiputkistoa on jouduttu korjaamaan vesivuotojen johdosta. Kupariputkien runkoputkista lähtevät linjat tulisi tehdä joko tehdasosilla tai siihen tarkoitetuilla työkaluilla.

– WC:n lattiassa on korkeat kosteuspitoisuudet. WC astian takana ja lattiakaivon ympärillä on lattiamatto irti. Lattiassa on kohonneet kosteusarvot.

– Oven viereinen nurkka on halki pilarin ja tiiliseinän yhtymäkohdasta. Laboratorion ja näytteenottohuoneen oven karmin vieressä on maton sauma auki ja kynnyslista irti. WC:n muovimaton sauma lattiassa on auki, lattiakaivon ympärillä on matto irti pohjastaan ja oven vieressä on nurkkasauma huoneen puolella auki.

– Pesualtaiden pullohajulukko-osa on liukunut yleisesti liian alas. Vaarana on, että pullohajulukko irtoaa, ja viemärihajut leviävät.

– Vesipisteiden yksiotehanat ovat yleisesti huonokuntoisia. Hanoissa on paljon huulitiivistevuotoja.

Ja kaikki tämä tiivistettynä eli havainnot vesi- ja viemärijärjestelmä yleisesti:

– Vanhat valurautaiset viemäriputket tulisi uusia lähivuosina. Vesihanoja on paljon huonossa kunnossa, ja niiden uusintaan tulee varautua. Vesijohdoissa on ollut vuotoja. Vesijohtojen uusinta on edessä lähivuosina. Vesi- ja viemärijärjestelmä on silmämääräisesti todettuna heikossa kunnossa.

Lihavoidulla tekstillä vuoden 2002 raportissa on seuraava virke:

– Kiinteistön riskitekijänä voi pitää tiloissa olevia kohonneita ja korkeita kosteusarvoja.

”Ilmastointikoneiden huollot on täysin laiminlyöty”

Myös Toijalan terveysaseman iv-puoli tutkittiin, seuraavin tuloksin:

– Ilmanvaihtojärjestelmä yleisesti on heikossa kunnossa. Ilmastointikoneiden huollot on täysin laiminlyöty. Koneet ovat joko rikki tai laakerivikaisia. Ilmastointikoneiden suodattimien asennukset ovat vastoin ohjeita, minkä seurauksena pöly pääsee kanavistoon ja aiheuttaa ennenaikaisen kanaviston puhdistuksen tarpeen. Ilmastointikoneet ja säädöt tulisi saattaa kuntoon mahdollisimman pian ja kanavisto tulisi puhdistaa.

Tästä saadaan yksi monista aasinsilloista toukokuun 2015 kuntotutkimusraporttiin. Se kertoo, että 13 vuoden takaista hätähuutoa ei lukenut kukaan tai sitten se kaikui suurelta osin kuuroille korville. Vuonna 2015 tilanne oli esimerkiksi potilasosastoa palvelevan ilmastointikoneen osalta seuraava:

– raitisilmapelti ei sulkeudu kunnolla

– kammioiden huoltoluukkujen tiiveys on yleisesti huonoa tasoa

– tuloilmasuodattimet ovat likaisia ja niiden tiiveys kiinnityskehikkoihin nähden on huono

– poistopuolen suodattimien tiiveys suodatinkehikkoon nähden on puutteellinen

– tuloilmasuodatinkammiossa on epäpuhtauksia

– kammioiden äänieristevillat ovat suojattu pölynsidonta-aineella, mutta suojaus ei ole täydellinen

– lämmityspatterissa on kolhuja

– LTO-patteri on erittäin likainen ja reuna-alueiltaan tukossa

– tuloilmapuhallinkammiossa on runsaasti epäpuhtauksia

– puhaltimien hihnat ovat paikoin melkein poikki

– poistopuhaltimen urapyörät ovat kuluneet

– puhaltimissa ei ole turvakytkimiä

Maaliskuussa 2018 tilanne oli saman ilmastointikoneen osalta se, että suodattimet olivat suhteellisen puhtaat, samoin lämmityspatterin pinta. Tuloilmapuhaltimen hihnat olivat löysät, samoin poistopuhaltimien hihnat.

Kolme vuotta aiemmin puuttuneiden turvakytkinten tilanne oli se, että ”Puhaltimille ja pumpuille on aloitettu turvakytkimien asennus, mutta työ on kesken”.

Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n tutkijoilla ei maaliskuun 2018 raportin mukaan ole ollut käytössään vuoden 2002 kuntotutkimusta.