Tölkeillä ja muulla metallilla on oma hiljalleen täyttyvä koppansa. Biojätteelle on astiansa, jonka muistan tyhjentää aina hiukan liian myöhään, kun nenäni tunnistaa vienon hajunhäivähdyksen tiskialtaan ympäristössä. Pahvipakkaukset litistän yhteen paikkaan, ja lasipurkit vien keittiön kaapista kerran viikossa lasinkeräykseen.
Panttipullothan opiskelija vie kauppaan kierrätykseen, ilman muuta. Niitäkin roposia tarvitaan.
Sekajäteastiasta tuskin voi enää kotonani puhua. Siellä ei ole juuri muuta kuin muovijätettä: jauhelihapakkauksia ja muita ruoan pakkausmateriaaleja, tuorekelmua, satunnainen hammasharjatuubi, vanupuikkorasia, hedelmäpusseja ja laastarin taustamuovi. Lista on loppumaton.
Tämähän on hieno tilanne. Sekajäteroskis, joka ennen pursusi jo vuorokaudessa kaikesta mahdollisesta samaan jätemyllyyn päätyvästä roinasta, on siisti ja täyttyy aiempaa hitaammin. Tuntuu hyvältä tietää, että suurin osa tuottamastani jätteestä päätyy järkevästi uusiokäyttöön tai tuottamaan energiaa.
Muovieni kohtalo sen sijaan harmittaa, niiden ympäristölle tuomista ikävyyksistä kun puhutaan nyt maailmalla niin paljon. Vielä enemmän keljuttaa se, että tämän yhden ainokaisen jätelajin kierrättäminen on tehty minulle niin vaikeaksi. Asun aivan Tampereen ydinkeskustassa, jonka lähistöllä kierrätyspisteitä kyllä riittää. Lähin muovinkeräysastia on kuitenkin vasta Tammelassa vajaan kahden kilometrin päässä.
Kerrostalossamme ei ole muoville keräysastiaa, vaikka kuinka tahtoisin. Sehän se oikea ratkaisu pulmaani olisi. Harva tahtoo nähdä niinkään paljon vaivaa, että lähtee kiikuttamaan muovejaan kasseissa tai koreissa korttelin päähän. Tosin niitä, jotka joka tapauksessa vievät lajitellut jätteensä avoimiin keräyspisteisiin, helpottaisi mahdollisuus viedä myös lajitellut muovit samaan paikkaan.
Akaassa keräyspisteiden määrä näyttää paremmalta kuin olisin olettanut. Kaupungin alueella on yhteensä seitsemän Pakkauskierrätys Rinki Oy:n ekopistettä, ja muovia kerätään peräti kuudella niistä. Toijalassa muovia voi viedä kolmelle paikalle, Viialassa kahdelle ja Kylmäkoskella sille taajaman yhdelle ainoalle kierrätyspisteelle.
Paremminkin voisi silti olla. Ihminen tarvitsee vaivan näkemiseen rohkaisua. Jos oman kodin taloyhtiön pihalla olisi muovinkeräys, olisi helpompaa venyä järjestelemään omaan kotiin paikka, johon muoveja voi kerätä muusta jätteestä erilleen. Ja kun tällaisen paikan olisi saanut keksittyä ja toteutettua, tuntuisi vaivattomammalta opetella laittamaan muoviroska tutun sekalaisen roska-astian sijaan muoville tarkoitettuun ikiomaan paikkaan.
Sepä olisikin oikeastaan aika tyydyttävää. Kaikki roskat olisivat nätisti poissa silmistä. Eikä sekajäteastian sisältöä tarvitsisi enää yrittää laiskana sulloa päivästä toiseen yhä vaivalloisemmin piiloon roskiskaappiin. Eihän siellä olisi enää juuri mitään.
Kea Pesonen
Kirjoittaja on Akaan Seudun kesätoimittaja ja järjestelmällisyydestä pitävä tunteilija.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Lue myös kesän aiemmat Forum Akaa -kirjoitukset:
Kommentointi on suljettu.