Piharatamo on Suomen yleisimpiä pihakasveja ja se kasvaa koko maassa ja yksi terveellisimmistä ”rikkaruohoistamme”. Se on kasvupaikkansa suhteen vaatimaton kulttuurikasvi eli viihtyy ihmisasumusten läheisyydessä ja kestää erinomaisesti tallomista ja päälle ajamista. Piharatamo kukkii heinä-syyskuussa pitkulaisin tähkämäisin kukinnoin. Yksi kasvi tuottaa jopa 20 000 siementä kesässä ja myös levittää niitä tehokkaasti. Tahmeat siemenet tarttuvat huomaamattomasti kengänpohjiin ja lahkeisiin.
Ratamon lehtiä voi käyttää niin salaateissa kuin lämpimissä ruuissakin, vaikkapa kaalin sijaan kääryleissä. Se on kuivattuna terveellinen ja maistuva aines viherjauheessa ja yrttisuolassa. Siementähkiä voi syödä kiehautettuna vihanneslisukkeena voisulan kanssa.
Piharatamoa on kutsuttu myös laastarilehdeksi. Sillä voikin sitoa pieniä haavoja ja hoitaa vähäisiä ruhjeita. Lehden pintaa rikotaan hieman kädessä ja painetaan hoidettavaan kohtaan. Kuivattujakin lehtiä voi käyttää samoin, kun niitä on ensin liotettu jonkin aikaa. Piharatamo sisältää antibioottisia aineita, jotka vaikuttavat verenvuotoa tyrehdyttävästi. Haavojen lisäksi piharatamoa voi käyttää ihottumien, finnien, hyönteisten puremien, hiertymien ja rakkojen hoidossa. Myös hammassärkyä on karkotettu purskuttelemalla ratamomehua tai vahvaa ratamoteetä.
Piharatamon lehdistä voi tehdä ratamoteetä tai -siirappia. Sisäisten ja ulkoisten tulehdusten hoitoon voi nauttia teen lisäksi ratamomehua, jossa mehu puristetaan murskatuista ratamon lehdistä esimerkiksi tuoremehulingolla.
Siemeniä on kansanperinteessä käytetty ummetuksen hoitoon: ruokalusikallisen ratamon siemeniä sekoitetaan 2 dl:aan vettä ja annetaan turvota 20 minuuttia ennen seoksen juomista. Siemeniä kannattaa kerätä ja kuivata myös talven varalle: ne ovat terveellinen lisä leivonnassa vaikkapa sämpylöiden päälle ripoteltuna. Vedessä liotettuna ratamon siemenistä saadaan psylliumia, jota käytetään gluteenittomassa leivonnassa tuomaan taikinaan sitkoa.
Minna ja Viljami Ovaskainen
Kesäisessä Villiyrtit tutuiksi -juttusarjassa esitellään Suomessa kasvavia luonnonyrttejä. Sarjan kirjoittajat ovat tietokirjailijoita ja luonnontuoteneuvojia.
Lue myös sarjan aiemmat jutut:
Villiyrtit tutuiksi: Poimulehti – naisten yrtti
Villiyrtit tutuiksi: Voikukan kukista voi tehdä viiniä, lehdet ovat erityisen terveellisiä
