Viime torstaina Limousin-karjan Suomessa kasvattamisen 30-vuotisjuhlavuoden merkeissä Metsä-Paavolan tilalla pidetyt avoimet ovet onnistuivat tilan emännän Johanna Jantusen mukaan hyvin.
– Meillä kävi muun muassa muutama karjankasvatuksesta kiinnostunut ja hankittavaa rotua vielä miettivä pariskunta. On mukava huomata, että ala kiinnostaa nuoria.
Tilalla käyneiden joukossa oli myös lapsiperheitä, jotka tulivat tutustumaan tilan eläimiin ja tila pääsi myös Hämeen Uutisiin. Tietä tilan pihapiiristä karjan luo kuljettiin sekä hitaasti maisemaa ihaillen, että malttamattoman rivakasti, ettei karja ehtisi lähteä laitumen aidan viereltä kauemmaksi.
Kahdeksan kuukautta sitten Tampereelta Viialaan muuttaneet Riitta ja Erkki Helenius kertoivat tulleensa tilalle silkasta uteliaisuudesta.
– Emme vielä tunne Akaata kovinkaan hyvin ja siksi käymme mielellämme eri puolilla kaupunkia tutustumassa erilaisiin paikkoihin ja tapahtumiin.
Tilaan ja sen eläimiin tutustuminen oli heille, suuresta kaupungista muuttaneille, taas yksi uusi kokemus. Kysymykseen ovatko he syöneet Limousin-lihaa, he vastasivat naurahtaen:
– Jaa emme tiedä, mutta kun luimme tuota ravintolaesitettä, totesimme, että ehkäpä olemmekin.
Kolmekymmentä vuotta Limousineja
Limousin-karjan kasvattaminen Metsä-Paavolan tilalla aloitettiin vuonna 1982 kymmenellä hieholla. Nyt tilan pelloilla käyskentelee 118 Limousinea, emolehmiä on 38.
– Meillä oli ensin lypsykarjaa, mutta niiden vähentämisestä oli jo päätetty, kun tutustuimme tähän Limousin-rotuun ja totesimme, että se on juuri sellainen, jollaista haluaisimme.
Rotu on alun perin vetohärkärotu ja se on lähtöisin Keski-Ranskasta. Sieltä löytyy myös luolamaalauksia, joissa eläinten vahvat muodot näkyvät. Limousin on hyvärakenteinen ja lihaksikas rotu, jolla on ohuet, mutta vahvat jalat. Vuonna 1987 myimme lypsykarjan pois ja keskityimme kasvattamaan pelkästään Limousinea, kertoo Johannan äiti Sari Sillantaka, joka edelleen on mukana eläinten kasvatuksessa ja hoidossa.
Tilan emäntien mukaan Limousin eroaa muista roduista nimenomaan lihan laadun ja määrän puolesta. Punaisen lihan osuus teuraspainossa on optimaalinen ja liha on vähärasvaista.
Lihana ruokapöytään ja jalostuseläimiksi ulkomaille
Metsä-Paavolan tilalta eläimet viedään teurastamoon Sastamalaan, josta lihat valmiiksi leikattuina toimitetaan myyntiin. Lihaa menee myös tamperelaiseen Plevna-ravintolaan. Tilalta ei ole suoramyyntiä asiakkaille.
– Lihalle on määritelty tarkkaan tuotantotapaohjeet ja laatukriteerit. Eläimet syövät puhdasta kotimaista ruokaa – tuoretta nurmirehua laitumella, kuivaa heinää ja säilöntäaineetonta säilörehua, Talvella kaura-ohrajauhoja sekä kivennäisiä ja juovat porakaivovettä, kertoo Johanna Jantunen.
Metsä-Paavolasta lähtee eläimiä ulkomaillekin, muun muassa Viroon ja Norjaan – ei kuitenkaan lihana vaan jalostus-/siitoseläiminä. Limousin-rotu on lihaksikkuuteensa ja sitä kautta helppojen poikimisten takia suosittu myös risteytyksenä lypsykarjassa.
Vuosittain tilalla syntyy noin 40 Limousin-vasikkaa. Yksi tämänvuotisista putkahti ilmoille aikaisin torstaiaamuna. Tilalle tutustumaan tulleet saivatkin ihailla emonsa valvovan silmän alla karsinassa ollutta muutaman tunnin ikäistä tyttövasikkaa. Vierailijat saivat myös ehdottaa sille nimeä, joksi isäntäväki valitsi Inga Lee -nimen, jota oli ehdottanut Erja Rehuttu Toijalasta.
Metsä- Paavolan avoimien ovien vieraat saivat käynnillään arvailla, miten paljon Suomessa on Limousin-eläimiä. Oikea vastaus on 37 413. Kaikkien osallistujien kesken arvotun Limousin-fleecetakin voitti Timo Lehto Punkalaitumelta.
