Marraskuu lähenee loppuaan ja tuli mieleen tässä taannoin käymäni mielenkiintoinen keskustelu koskien hyvinvointialueita. Vuoden 2023 alusta astuu voimaan yksi maamme historian merkittävin hallinnollinen uudistus, paljon puhuttu sote-uudistus. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Vaalit pidettiin alkuvuodesta ja päätöksenteko siirtyy pian näille uusille elimille ja mielenkiinnolla odotamme miten Pirkanmaan alueen palvelut muuttuvat, miten ja minne rahaa käytetään ja kuinka tämä näkyy henkilöstön ja asukkaiden arjessa.
Uudistus on ollut puheenaiheena jo niin monta vuotta, että ihmisten kiinnostus on lopahtanut. Lukematon määrä työryhmiä on pyrkinyt lyömään viisaita päitään yhteen. Toimia on perustettu ja lakkautettu, siirretty ja muovattu ja lopulta se mikä merkitsee, on yhdenvertaisuus. Uudistuksen visio on siis yhtenäistää palvelut, turvata tasa-arvoista ja laadukasta sosiaali- ja terveydenhuoltoa meille kaikille. Sanotaan, että tarvitaan kuntia vahvemmat järjestäjät vastaaman sote- huollosta ja pelastustoimesta jatkossa.
Palvelut ovat ihmisiä varten. Jos lapsesi ei saa laadukasta oppilashuoltoa, jos lähin terveyskeskus siirtyy kauemmas, jos suvun vanhimmat kohtaavat vanhustenhuollossa puutteita eivätkä hoiva-alan työntekijät voikaan paremmin niin mitä siitä tulee ajatella? Keskustelimme siis sote-alan ihmisten kanssa siitä kuinka paljon ja millaisia muutoksia meidän tulisi nähdä ja ymmärtää jotta tämä valtava hanke tunnustetaan onnistuneeksi. Minne raha ohjautuu, jos palvelut eivät parane?
Hyvinvointialueen on oltava hyvä työnantaja. Palveluja tuottavan henkilöstön on itse voitava hyvin, jotta työn voi tehdä kunnolla. Tämä pätee työelämässä joka sektorilla, hyvä johtajuus vähentää työn haitallista kuormitusta, sairauspoissaoloja ja on valttikortti kilpailtaessa ammattitaitoisesta työvoimasta. Uusi aluevaltuusto päättää, millainen työnantaja uusi hyvinvointialue on.
Työelämän haasteet ovatkin yksi lempiaiheistani ja sote-alan yrittäjien verkostossa keskustelemme paljon työnantajuudesta ja sen kehittämistarpeista. En tiedä miksi toistuvasti tulee sellainen kuuluisa tunne, että julkisella puolella työnantajarooli ei ole yhtä tarkkaavaisen suurennuslasin alla kuin yksityisellä puolella. Organisaatiokulttuuria voi rakentaa ja kehittää kuten mitä tahansa asiaa työpaikalla. Toimiva työilmapiiri ja työssä jaksaminen ovat sote-sektorilla avainasemassa tulevina vuosina. Kunpa joku poistaisi tämän epäilyksen minulta ja vannoisi että hyvinvointialueilla ja julkisella puolella panostetaan johtamiskulttuurin kehittämiseen ja osaavan henkilöstön pysyvyyteen.
Akaassa osattiin hyvinvointikeskus perustaa mainiosti sote-uudistusta ajatellen. Samassa rakennuksessa on sekä sosiaali- ja terveyspalvelut, että lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Muutokseen kuuluva valitus on vuoden takaisesta rauhoittunut, joten siitä voitaneen tehdä johtopäätös, että ainakin asiakkaat ovat hykeen täällä aivan tyytyväisiä ja pikkuhiljaa tottuneita.
Katariina Kähkölä
Kirjoittaja on sosiaalialan yrittäjä ja psykoterapeutti.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat
tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
