“No täällä nyt on vähän tämmöistä… On ollut kaikenlaista, en ole ehtinyt siivota. Älkää välittäkö sekasotkusta.” Kuulostaako tutulta? Niin taitaa kuulostaa monien muidenkin korviin.
En ole oikein ikinä ymmärtänyt, miksi ihmeessä sitä sotkua pitää niin kauheasti pahoitella. Ikään kuin pieni epäjärjestys kotona indikoisi erityisen epäjärjestyksessä olevaa elämää. Usein mennessäni tekemään lastenhoitotöitä perheiden koteihin vastassani on suorastaan sotkuisiin koteihin liittyvä pahoittelujen vyöry. Todellisuudessa minua ei voisi vähempää kiinnostaa, onko keittiössä tiskit tiskaamatta tai legot levällään lattialla. Päin vastoin, minusta on aina ilo auttaa kaikessa missä pystyn: mukaan lukien kotiaskareissa. Niinpä vastaankin usein pahoittelijoille: “Ei hätää, ei sotkuisuus haittaa. En ole tullut tänne arvostelemaan tai tuomitsemaan, vaan auttamaan.”
Suhtautumiseni siivoamiseen tietysti riippuu minuun vaikuttaneista taustatekijöistä. Itse en erityisemmin välitä siivoamisesta. Järjestelyn ja sisustamisen koen olevan ihan kivaa, mutta raivokas imurointi tai lattioiden jynssääminen mopilla ei ole oikein oma juttuni. Siispä minua ei omassa asuinympäristössänikään haittaa pieni epäjärjestys tai joskus jopa suoranainen kaaos. Toki ympäristön puhtaudesta on pidettävä huolta.
Luulen, että siivoamisesta ei varsinaisesti nauti kovin moni, eikä sitä ole mielestäni tarve muuttaa. Siivoamisesta ei tarvitse väkisin tehdä kivaa, mutta sitä voi helpottaa esimerkiksi tavaraa vähentämällä ja paremmilla siivousvälineillä. Kotien siisteys ei ole mikään kilpailu, josta kerryttää kultakolikkoja kirstuunsa Selviytyjät-realitysarjan tapaan. Itse koen epäjärjestyksen jopa olevan tietyllä tapaa ansio, sillä tuolloin on keskittynyt täysipainoisesti elämiseen jatkuvan kylpyhuoneen kaakelien jynssäämisen sijaan. Harva kai siellä kuuluisassa kiikkustuolissa muistelee, että voi kun oli niin kiva mopata niitä lattioita silloin joka perjantai.
Ensi kerralla, kun kylään tulee yllättäen vieraita etkä ole ehtinyt siivota, älä pahoittele kotisi siisteyden tilaa, sillä siihen ei ole mitään syytä. Uskon, että suurin osa ihmisistä ei kiinnitä siihen edes huomiota, sillä vierailulle useimmiten tullaan ihmisten takia, ei kodin. Pieni epäjärjestys ei tee kenestäkään huonoa ihmistä. Välillä myös tuntuu, että kodin siisteys on kulissi, jota yhdessä ylläpidämme, sillä ei kenenkään koti näytä ympäri vuorokauden samalta kuin sisustuslehdissä.
Siisteydestä ja puhtaudesta huolehtiminen on tärkeää, mutta epäjärjestys ei ole maailmanloppu. Kodin kuuluu olla itselle mieluisa paikka, johon tulla päivän jälkeen. Jos epäjärjestys ei häiritse, niin keskity mieluummin sellaisiin asioihin, jotka tuottavat iloa, niin kuin KonMari-metodissakin neuvotaan tekemään. Kodissa eletään, ja sen jäljet saavat silloin näkyä myös muille.
Miisa Korvenaho
Kirjoittaja on opiskelija Toijalasta.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
