Ulkomaita myöten ammattiosaamista hankkinut räätäli Edvard Metsola oli aatteelleen aikaa uhraava ihminen, joka paneutui asioihin huolella ja toimi aktiivisesti unohtaen jopa omat taloudelliset etunsa. Hän oli työväen- ja osuustoimintaliikkeen mies ja kunnanvaltuutettu, jota on luonnehdittu niin ihanteelliseksi sosialistiksi kuin maltilliseksi toimijaksikin. Metsolan on sanottu olleen myös vilkas keskustelija ja mainio humoristi. Sosialisti Edvard Metsola selvisi ihmeenkaupalla hengissä kansalaissodasta ja nousi Akaassa ja työväenliikkeessä merkittäväksi vaikuttajaksi. Metsolan lahjoittamalle tontille piti rakentaa Toijalan kauppalantalo, mutta siihen nousikin osuuskauppa.
Edvard Metsola oli toiminnan mies
Edvard Metsolan vanhemmat olivat Urjalassa syntynyt muurari Gustaf Oslander (1835–1921) ja Pälkäneellä syntynyt Eva Adamsdotter Lindén (1843–1902). He muuttivat Toijalaan Sääksmäeltä marraskuussa 1864.
Kaksi vuotta myöhemmin valmistui Oslandereille talo Toijalaan tontille, jolla nykyisin on osittain S-market ja sen viereinen Metsolan puisto. Akaan työväenyhdistyksen Työväentalo sijaitsi vinosti Oslanderin (Metsolan) tonttia vastapäätä tien toisella puolen.
Gustaf Oslander oli 1800-luvun lopulla Toijalan ainoa muurari, silti töitä ei ollut tarpeeksi ja hän kävi muuraustöissä aina Helsinkiä myöten.
Suurperheen lapset pysyivät naimattomina
Perheeseen syntyi seitsemän lasta, Johan (1863–1882),Verner (1865–1868), Sofia (1867–1895), toinen Verner (1869–1900), Edvard (23.10.1871–14.6.1971), Agneta (1876–1957) ja Dagmar (1880–1971). He kaikki elivät elämänsä naimattomina.
Vuonna 1869 syntynyt Verner Oslander on kirkonkirjoihin merkitty sepäksi. Siitä toimiko hän seppänä ei ole säilynyt muistitietoa. Hän muutti vuonna 1893 Helsinkiin ja opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa opiskelutoverinaan muun muassa Juho Rissanen ja Alpo Sailo. Hänen opiskeluaikana tekemiään konepiirustus-oppilastöitä on säilynyt jälkipolville, muun muassa Akaan kaupungilla ja Akaan Seutu-lehdessä on sellaiset kehystettyinä.
Sofia Oslander muutti tammikuussa 1985 Hämeenlinnaan, Agneta ensin Vernerin luo Helsinkiin ja sitten Sofian perässä Hämeenlinnaan. Molemmat muuttivat myöhemmin takaisin Akaaseen. Dagmar eli koko elämänsä Toijalassa.
Naisten vaatteita englantilaiseen tapaan
Edvard Oslander lähti elokuussa 1888 Tampereelle opiskelemaan räätäliksi. Aamulehdessä 23.5.1891 olleen artikkelin mukaan Edvard sai kisällinäytteenä tehtäväkseen shakettitakin.
Räätäliksi valmistuttuaan hän oli Tukholmassa, Berliinissä ja Pariisissa etsimässä oppia ja ideoita räätälin työhönsä. Berliinissä hän opiskeli kahdeksan kuukautta Räätälinakatemiassa. Ammattikokemuksen lisäksi hän hankki ulkomailla ollessaan myös hyvän kielitaidon.
Palattuaan Suomeen vuonna 1899 hän perusti Tampereelle vaatturinliikkeen. Lehti-ilmoituksessaan hän sanoo valmistavansa naisten vaatteita käyttäen ainoastaan englantilaista työtapaa, Englische Taillen. (Aamulehti 7.3.1899)
Toijalaan Oslander palasi marraskuussa 1902 ja alkoi pitää vaatturinliikettä kotitalossaan. Oman työnsä ohessa hän opetti paikallisille työn niksejä.
– Äitini kävi Metsolan luona opettelemassa vaatteiden tekoa. Hänestä tulikin taitava ompelija, joka teki perheen lasten vaatteet itse. Hänellä oli taito tehdä miesten pukukin alusta loppuun, muistelee Raimo Kari.
Sosialismin opit Tukholmasta
Ollessaan Tukholmassa Oslander perehtyi sosialismiin ja yhdistystoimintaan ja opiskeli kirjanpitokurssilla. Siellä hän oli myös mukana perustamassa Suomalaista seuraa.
Vuoden 1905 suurlakon jälkeen oli Suomessa herännyt voimakkaita kansallisuusaatteita. J. V. Snellmanin syntymän 100-vuotispäivänä käynnistyi kampanja, jonka aikana yli 100 000 suomalaista otti itselleen suomenkielisen nimen. Näin tekivät myös Agneta, Dagmar, Edvard ja Sofia Oslander, jotka ottivat nimekseen Metsola. (Suomen Wirallinen Lehti 12.5.1906)
Kun vaatteita sodan jälkeen alettiin valmistaa sarjatuotantona vaatturimestari Metsolasta tuli asioitsija Edw. Metsola.
Puolueen kunniajäsen
Akaan Työmiesseura, joka myöhemmin muutti nimensä Akaan Työväenyhdistykseksi, perustettiin nahkuri Mobergin talossa marraskuussa 1889. Edvard Metsola toimi sen puheenjohtajana vuosina 1912- 13 sekä 1929 ja sihteerinä useita vuosia moneen otteeseen.
Työväenyhdistyksen sairaus- ja hautausapukassan rahastonhoitajana Metsola oli kahteen otteeseen, vuosina 1917 ja 1923. Hän toimi useita vuosia myös Akaan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajana.
Edvard Metsola oli sosialidemokraattien puoluekokousedustajana vuonna 1930. Hänet on kutsuttu sekä Suomen Sosialidemokraattisen puolueen kunniajäseneksi että Toijalan Työväenyhdistyksen kunniajäseneksi.
Osuuskauppoja perustamassa
Edvard Metsola oli mukana Toijalan Osuuskaupan perustavassa kokouksessa ja hänet valittiin sen hallitukseen. Hämetär 5.12.1903 Nykyisen Pirkanmaan Osuuskaupan juuret ulottuvat Toijalan Osuuskaupan perustamiseen. Metsola toimi Toijalan Osuuskaupan hallituksen puheenjohtajana 1905 ja johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1913 – 14.
Osuuskaupan myymäläksi ostettiin Metsäkansan vanha meijerirakennus. Se kuitenkin tuhoutui varastoineen ja kalusteineen tulipalossa 8. joulukuuta 1915. Paikalle rakennettiin entistä ehompi liikerakennus, kaksikerroksinen kivitalo, joka tänä päivänä tunnetaan Leskirouvan talona. Kaupan ovet avattiin yleisölle tasan vuoden kuluttua tulipalosta.
Edvard Metsola vaikutti aktiivisesti myös OTK -laisen Osuusliike Voiman Toijalaan tuloon. Hän veti liikkeen jäsenhankintaa, joka johti siihen, että Voima osti vuonna 1928 Valtatien varrelta talon, jossa avattiin Voiman liike seuraavana keväänä. Metsola toimi Voiman myymäläneuvoston puheenjohtajana 1950-luvulle asti.
Metsäkaartista vankileirille
Kansalaissodan aikana Hämeen läänin kuvernööri ja lääninhallitus korvattiin komissaarilla ja lääninvaltuuskunnalla. Edvard Metsola jätti kunnalliset luottamustehtävänsä ja vallankumousoikeuden puheenjohtajan työnsä, kun Etelä-Hämeen sosialidemokraattinen piiri valitsi hänet lääninvaltuuskunnan rahastonhoitajaksi. Tässä toimessa hän oli Hämeenlinnassa 16.2. –20.4.1918 välisen ajan. Metsola oli siis suuren osan kansalaissodan aikaa poissa Toijalasta, eikä hän missään vaiheessa kuulunut punakaartiin.
”Metsäkaartiin” hän kuitenkin kuului, sillä osa Toijalan Työväenyhdistyksen johtohenkilöistä piileskeli kesän ja syksyn 1918 Akaan ja Kalvolan metsissä. Joulukuussa Metsola palasi kotiin Toijalaan ja hänet vangittiin saman tien. Hän sai valtiorikoksesta 9 vuoden kuritushuonetuomion perusteluina, että oli ollut kapinaliikkeessä johtavassa asemassa. Hänen mainittiin kuitenkin esiintyneen toiminnassaan maltillisena. Metsola oli vankileirillä Tammisaaressa, kunnes presidentti K. J. Ståhlberg armahti hänet 21.11.1921.
Leirillä vankeja yritettiin ”kasvattaa uudelleen” ja eräs ”kasvattajista” on kirjannut muistioonsa seuraavaa:
– Ensin hän teki hyvinkin inhottavan vaikutuksen, mutta kun puhuin hänen kanssaan, löysin hänestä itsenäisen ja verrattain järkevän miehen, joka sanoo, ettei vallankumousta päätetä vaan se syntyy itsestään. Hän on puoluemies, sosialistinen, mutta ei anarkisti eikä vallankumouksen kannattaja.
Päättäjänä Akaassa ja Toijalassa
Edvard Metsola toimi Akaan kunnan ja Toijalan kauppalan tilintarkastajana yhteensä 25 vuotta Akaan kunnanvaltuustossa hän istui kahteen otteeseen. Hän oli mukana myös Akaan viimeisessä kunnanvaltuustossa, niin kutsutussa pitkässä valtuustossa, joka istui vuosina 1937 – 1945.
Eri lautakunnissa, muun muassa elintarvike-, taksoitus- ja kunnallislautakunnissa, hän oli mukana vuosikymmenten ajan.
Testamentin ehto ei täyttynyt
Huhtikuun 1. päivänä 1958 allekirjoitetussa lahjoituskirjassa Edvard Metsola ilmoittaa lahjoittavansa ja luovuttavansa Toijalan kauppalalle omistamansa Koivulehdon tilan, joka sijaitsi nykyisen Metsolan puiston ja osittain S- marketin rakennuksen alueella.
Luovutuskirjan 1. kohdassa sanotaan:
”Tila luovutetaan sellaisin ehdoin, että sille rakennetaan Toijalan kauppalantalo, silloin kun sen uusiminen on ajankohtaista.”
Kauppalanhallituksen puolesta lahjoituksen vastaanotetuksi kuitanneet Väinö Neronen ja Sulo Luukka ovat allekirjoittaneet paperin seuraavasti:
”Tämän lahjoituksen, josta kauppalan jokaisella asukkaalla on aihetta olla syvästi kiitollinen, Toijalan kauppala ottaa vastaan ja sitoutuu yllämainitut ehdot täyttämään. ”
Näin ei ole käynyt. Kauppala ei paikalle koskaan kauppalantaloa rakentanut vaan myi tilan. Talo purettiin vuonna 1974, ja paikalla on nyt S- market ja Metsolan puisto.
Metsolan perheellä oli maita myös Akaan uuden hautausmaan eteläpuolella. Kun hautapaikoista alkoi tulla pulaa, myi Edvard Metsola seurakunnalle ensin vajaan hehtaarin alueen 1920-luvulla ja lisää vuonna 1955.
Kotiseutumies
Edvard Metsolaa on luonnehdittu ihanteelliseksi ja aatteelleen aikaa uhranneeksi ihmiseksi, joka paneutui asioihin huolella ja toimi aktiivisesti unohtaen omat taloudellisista etunsa. Muistokirjoituksessa häntä kiitetään myös huumorintajuiseksi ja vilkkaaksi keskustelijaksi.
Edvard Metsola toimi Hämeen Työväen Keskinäisen Paloapuyhdistyksen (myöhemmin Työväen keskinäisen Vakuutusyhtiö Turvan) asiamiehenä ja pitkään Vakuutusyhtiö Kansan asiamiehenä ja paikallislehti Toijalan Seudun asiamiehenä.
Metsola toimi vuosisadan alkupuolella liki kymmenen vuotta Akaan kansakoulun johtokunnassa, oli kirjaston johtokunnassa ja puheenjohtajana Akaan historiakirjatoimikunnassa 1950-luvulla.
Metsola oli Toijalan Työväenyhdistyksen edustajana Suomen sosialidemokraattisen Raittiusliitossa ja toimi Toijalan sosialidemokraattisen raittiusosaston johtokunnassa ja sihteerinä vuosina 1957-1960.
Myös Työväenyhdistyksen näytelmäseura sai Metsolasta aktiivisen toimijan ja hän kuului sen johtokuntaan kaksikymmentäluvulla. Hänet valittiin myös Akaa-Toijala-seuran ensimmäiseen johtokuntaan, jonka puheenjohtajana oli henkikirjoittaja Niilo Järvilehto ja varapuheenjohtajana fil.tri Seppo Suvanto. Metsola kutsuttiin myös Akaa-Toijala-seuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi.
Edvard Metsola oli kuollessaan kesäkuussa 1971 Akaan seurakunnan ja Toijalan kauppalan vanhin asukas. Hänet on haudattu Akaan hautausmaalle.
Lähteet: Esko Korkeamäki: Aatteen puolesta ja Työväenliikkeen alkutaival Akaassa, Akaan kaupungin arkistot, Pekka Suvanto: Akaan historia II, Martti Favorin: Akaan historia III, Kansalliskirjaston sanomalehtiarkisto
kuva 0
Edvard Metsolan vanhemmat Eva ja Gustaf Oslander. Kuva Metsolan perhealbumista.
kuva 1
Edvard Oslander Tampereella. Kuva Metsolan perhealbumista.
kuva 2
Edvard Oslander Pariisissa. Kuva Metsolan perhealbumista.
kuva 3
Oslanderin perhettä. Kuva Metsolan perhealbumista.
kuva 4
Metsolan (Ostlanderin) perhettä talonsa pihalla. Takana Edvard Metsola, istumassa isä muurari Kustaa Ostlander ja Edvardin sisaret Sofia ja Agneta. Kuva Akaa-Seuran arkisto.
kuva 5
Metsolan talo sijaitsi osittain nykyisen S-marketin paikalla. Kuva Akaa-Seuran arkisto
kuvat 6
Edvard Metsolan testamentin luovutustilaisuus. Vasemmalta Sulo Luukka, Aati Alho, Otto Toivonen, Väinö I Uotila. Edvard Metsola, Mauno Oksala, rva Luukka, Väinö Neronen, Sakari Santti. Kuva Akaa-Seuran arkisto
kuva 7
Väinö Neronen ja Edvard Metsola testamentin luovutustilaisuudessa 1.4.1958. Kuva Akaa-Seuran arkisto
kuva 8
Edvard Metsola testamenttasi kotinsa Toijalan kauppalalle. Kuva Akaa-Seuran arkisto
kuva 9
Toijalan SDP:n juhla. Edvard Metsola toinen vasemmalta. Kuva Akaa-Seuran arkisto
kuva 10
Edvard Metsola ( oikealla) Akaa-Toijala-Seuran 10-vuotisjuhlassa Havulinnassa vuonna 1965. Kuva Akaa-Seuran arkisto
kuva 11
Akaan viimeinen kunnanvaltuusto. Edessä vasemmalta asemapäälikkö. Ossian Ikonen, rehtori V. I. Suvanto, varatuomari Väinö Ilmari Uotila, kirvesmies Aukusti Kuusinen, asioitsija Edvard Metsola.Ttakana vasemmalta kunnankirjuri Lennart Harjula, mv. Hannes Äykkö, mv. Hannes Järvihaavisto, puutarhuri Maunu Rauhanummi, opettaja Frans Niemelä, pankinjohtaja Viljo Seppälä, uunintekijä Kalle Uusivirta ja tapetinpainaja Aati Alho. Kuva Akaa-Seuran arkisto
kuva 12
Räätäli Edv.Oslanderin (Metsolan) ilmoitus Aamulehdessä 7.2.1899.
kuva 13
Edvard Metsola päiväkahvilla sisarensa kanssa. Kuva Akaa-Seuran arkisto
kuva 14
Metsola 1970-luvulla. Kuva Akaa-Seuran arkisto
kuva 15
Edvard Metsolan matkakortti Viroon 1931.
kuva 16
Oslanderin perhe vaihtoi nimensä Metsolaksi vuonna 1906.
