Tämä kolumni on kirjoitettu luomuna. Kaikki kirjoitukset eivät nimittäin enää ole nakkisormin näpyteltyjä.
The Guardian -lehdessä julkaistiin GPT-3:n kirjoittama kolumni syyskuussa. Se kertoi keinoälyn mahdollisuuksista. Siinä vakuutettiin, ettei keinoäly ole uhka ihmiskunnalle. Informatiivinen, helppotajuinen sekä sujuvasti luettava kirjoitus. En olisi mitenkään arvannut sitä tietokoneen luomaksi tekstiksi, jos lehti ei olisi etukäteen kertonut.
Kirjoittajana ei ollut mikään mielikuvista tuttu mekaaninen robotti. Kolumni ilmestyi tavalliselle tietokoneelle ladattavan tekstigeneraattorin kautta. Ohjelman nimi on GPT-3. Tekstigeneraattorille syötettiin aloitusteksti ja ohjenuorat siitä, mitä kirjoitus voisi sisältää. GPT-3 tuotti kahdeksan erilaista kolumnia. Niistä lehti valitsi sopivimman julkaistavaksi.
Tästä ei ole lyhyt matka elokuva- tai ruoka-arvostelujen keinotekoiseen kirjoittamiseen. Luovien alojen tuotanto ei ole enää ihmisten yksinoikeutta. Tietokoneiden kautta tehdyt työt ovat kilpailemassa keinoälyn kanssa.
Käännöstyötä tehdään automaattisesti erilaisilla ohjelmilla. Lopputulos ei usein ole sieltä parhaimmasta päästä. Kielien ja kulttuurien useat vivahteet eivät taivu sanatarkan sanan vaihtamisen läpi. Keinoälyn oppiessa nämä vivahteet loppuvat tulkeilta työt.
Kameravalvonta mahdollistaa kasvojentunnistuksen. Tällaisia systeemejä on jo käytössä maailmalla. Keinoäly valvoo ihmismassaa tehokkaammin kuin sen seassa vaeltava katupartio. Valtavan tietomäärän käsittelyssä se peittoaa biologisen aivon.
Tekoälyn valintoihin luotetaan yhä useammin. Työnhakijoita valikoidaan loppusuoralle tietokoneen laskelmoimana. Joukkoliikenteen aikatauluja laskelmoidaan sujuvammiksi. Sairauksia tunnistetaan valokuvista. Sekä masennusta Instagram-kuvista.
Luonnollisesti tekoajattelua käytetään rahan tahkoamiseen. Maailmantalouden sekamelska näyttää ihmisten silmissä satunnaiselta. Se on liian monimutkaista ihmismielen käsiteltäväksi. Markkinoilla on useampi yrittäjä keinoälyn ja valuutan yhdistämiselle. Valokuvista ihmisten kasvoja tunnistavat algoritmit tunnistavat myös ennakoivasti kurssimuutoksia. Ainakin näin luvataan yrittäjien myyntipuheissa.
Neuroverkot oppivat ja sopeutuvat. Ihmisten käyttäytymistä matkiva ja esineiden tunnistamista oppiva keinoäly tarvitsee unta. Tai sen kaltaista lepoa. Testeissä neuroverkon pitkä pyöriminen tietokoneessa on muuttunut epävapaaksi. Keinoälylle soitetaan tietyillä taajuuksilla vaihtelevaa ”musiikkia”. Laskenta muuttui takaisin vakaaksi.
Keinoälyt tarvitsevat tulevaisuudessa terapeutin kuuntelemaan murheitaan. Tietokone kaipaa ihmisystävää, jolle juoruta toisten keinoälyjen älyttömyyksistä. Tai ehkä ihmiset tarjoavat rentouttavia lomamatkoja tekstigeneraattoreille, jotta seuraavaan kolumniin saadaan hienoja matkamuistoja.
Ehkä tulevaisuudessa joudumme laulamaan tuutulauluja kännyköille.
Juha Leinivaara
Kirjoittaja on akaalainen pienyrittäjä
Forum Akaa on kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
