Koiraa kannattaa alkaa kouluttaa heti, kun pentu saapuu uuteen kotiin. Perusasioita voi opettaa koiralle itsekseenkin, ja tapakursseja järjestävät monet yhdistykset. Yksi niistä on tämän vuoden keväällä perustettu Pirkanmaan Palveluskoiraharrastajat.
Varapuheenjohtaja Katri Kurtti vetää muun muassa pennuille tarkoitettuja kursseja, joissa opetellaan käytöstavoille. Vanhalla nahkatehtaalla Viialassa pidetylle kurssille osallistui erirotuisia ja -ikäisiä pentuja.
Koiran kouluttaminen on periaatteessa yksinkertaista. Koiraa palkitaan oikeasta käytöksestä. Palkka voi olla esimerkiksi makupala tai lelu.
– Jos opettaminen ei tahdo onnistua, on palkka annettu liian myöhään. Se pitää antaa heti, kun koira toimii oikein, Kurtti opastaa.
Nuorilla koirilla makupalat ovat yleensä toimiva palkka. Koulutushetket voi ajoittaa koiran ruoka-aikaan, jolloin palkkana toimii normaali ruoka. Kurtin mukaan vanhemmilla koirilla makupalojen viehätys usein vähenee, jolloin lelu on toimivampi palkka.
Koiraa ei tule inhimillistää
Katri Kurtti korostaa tiedon hakemisen ja kouluttamisen tärkeyttä heti pennusta lähtien. Jos käytöstapoja ei opeteta ajoissa, on kouluttaminen työläämpää koiran ollessa iäkkäämpi.
Pennun ei tule antaa tehdä asioita, joita se ei saa aikuisenakaan tehdä. Kurtin mukaan esimerkiksi kenkien järsiminen on helpointa estää laittamalla kengät pennun ulottumattomiin ja antamalla sille luvallista pureskeltavaa.
Koirankoulutuksessa on monia koulukuntia. Katri Kurtti ei pidä esimerkiksi hihnapakotteita huonona asiana, kunhan ne tehdään oikein ammattilaisen opastuksella.
– Moni ei tule ajatelleeksi, että sekin on koiran kannalta pakote, kun se vedetään hihnasta luokse.
Kurtti sanoo, että kouluttamisessa on menty hyvään suuntaan. Nykyään ymmärretään kouluttaa myös pieniä koiria isojen tapaan. Ongelmia tulee silloin, kun koiraa inhimillistetään liikaa.
– Koira voi olla perheenjäsen, mutta se on silti koira, Kurtti muistuttaa.
Koirat kaipaavat tekemistä
Nahkatehtaalla pidetylle kurssille osallistui Timo Piirainen Urho-koiransa kanssa. Toijalassa asuva Piirainen sanoo australiankelpiensä olevan nopea oppimaan.
– Olemme harjoitelleet kotona leikin ohessa perusasioita kuten hihnassa kulkemista ja luoksetuloa. Tämä on energinen rotu, joka vaatii paljon tekemistä. Olen aikaisempien koirieni kanssa harrastanut muun muassa jälkeä ja koirafrisbeetä, Piirainen kertoilee.
Viialalainen Leila Eerola piti itsestään selvänä, että hän tulee Siiri-westiensä kanssa koirakouluun.
– Edellinen koirani eli 14-vuotiaaksi, ja olin jo unohtanut, millaista pennun kanssa on. Pentukurssilla Siiri oppii tapoja ja näkee muita koiria. Tämä on eloisa ja vilkas rotu.
Tuula Seilosen Gory-niminen collie on hiukan hitaammin lämpenevää sorttia. Koulutus on hidas prosessi, mutta Seilonen toivoo, että tulokset ovat sitä myötä pitkäkestoisempia.
– Jos Gory vain innostuu lajista, niin ajattelin kokeilla agilityä sen kanssa myöhemmin, valkeakoskelainen suunnittelee.
