Aku Mero on yksi monista, joka maksaa yksityistien kunnossapitoa – Kaupungin avustuksella saa puoli kuormaa hiekoitushiekkaa

– Yksityistie toimii kuin taloyhtiö. On osakkaita ja osakkaita laskutetaan niin sanotusti käytön mukaan. Ihan kuten taloyhtiössä on eri kokoisia asuntoja ja niiltä peritään eri kokoista yhtiövastiketta, Mero kuvailee.

Meron yksityistien tiehoitokunnan puheenjohtaja Aku Mero maksaa vuodessa tiemaksuja nelinumeroisen summan verran. Hän on osakkaana 12 yksityistiessä. Meron yksityistiellä on 13 osakasta. Kuva: Milla Mäkipää
Suomen tieyhdistyksen mukaan maassamme on arviolta noin 360 000 kilometriä yksityisteitä, mikä on moninkertainen määrä verrattuna valtion ylläpitämään tieverkostoon, jota on Väyläviraston mukaan noin 78 000 kilometriä. Suomessa yksityistielakia päivitettiin vuonna 2019. Uudistetun lain mukaan yksityistiet kuuluvat pääsääntöisesti tiekuntien hallintaan.

Yksityisteiden kunnossapito on tiekuntien vastuulla. Tiekunta on tien osakkaista eli maanomistajista ja tien käyttäjistä muodostuva organisaatio, joka vastaa tien kunnossapidosta ja käytöstä.

Kunnat ovat olleet vastuussa yksityisteiden kunnossapitoavustuksista Suomessa vuodesta 1995 lähtien. Ennen tätä valtio myönsi suoraan avustuksia yksityisteiden kunnossapitoon, mutta vuoden 1994 yksityistielain uudistuksen myötä vastuu siirrettiin kunnille. Valtion tuki kohdistuu nykyään pääasiassa merkittävimpiin perusparannushankkeisiin, esimerkiksi teille, joilla on erityisen suuri merkitys elinkeinoelämän tai liikenteen kannalta.

Akaan kaupunki jakoi tänä vuonna yksityisteiden kunnossapitoavustuksia 36 000 euron verran. Lähikunnista esimerkiksi Valkeakoskella avustuksen määrä oli tänä vuonna 90 000 euroa, Vesilahdella 77 500 euroa ja Urjalassa 61 000 euroa. Isommissa kunnissa avustuksen summa nousee jo selvästi korkeammalle. Muun muassa Hämeenlinnassa yksityisteiden avustuksiin on varattu tänä vuonna 200 000 euron määräraha.

Tiekunnat hoitavat yksityisteitänsä monin eri tavoin. Esimerkiksi Meron yksityistien tiekunta rakennutti Ristinmaantielle 350 000 euroa maksaneen sillan vanhan puusillan tilalle vuonna 2018. Valtion avustuksen jälkeen tiekunnalle jäi maksettavaa 80 000 euroa. Kuva: Milla Mäkipää
Toijalassa sijaitseva, 2,2 kilometriä pitkä ja Meron yksityistien tiekunnan hallussa oleva Ristinmaantie on yksi monista yksityisteistä, jotka saivat tänä vuonna kaupungin kunnossapitoavustusta. Kunnossapitoavustukset jaettiin aiemmin keväällä. Luokkaan 4 määritelty Meron yksityistie sai avustusrahaa 356 euroa.

– Kokonaiskassaanhan se raha menee. Sillä ostetaan esimerkiksi hiekoitussoraa, lumien auraamista, aurausmerkkejä tai tien lanausta. Mitä ikinä tien hoitoon kuuluukaan, luettelee Meron yksityistien tiehoitokunnan puheenjohtaja Aku Mero.

Meron mukaan tämän hetkisellä avustussummalla he saavat tielle nykyisellä kustannustasolla noin puoli kuormaa hiekoitushiekkaa, jolla hiekoittaa tien kahdesti. Ristinmaantiellä on kolme isoa mäkeä, jotka luovat talvisin haasteita liikkumiselle. Mero kertoo, että talvisin tiellä kulkee paljon rekkoja sekä öljy- että roska-autoja. Tästä päästään Meron mukaan vastuukysymysten äärelle. Yksityistien kokonaiskustannukset kasvavat vuodessa suunnilleen 2000–4000 euroon.

– Pointtihan on siinä, että sen takiahan ne on jaettu eri kunnossapitoluokkiin, että kompensoidaan sitä kaikkea muuta ylimääräistä liikennettä. Nyt kun tästä kulkee ihmisiä lävitse Kurisjärventielle ja tuonne toisaalle, niin tavallaan me maksamme heidän kulkemisensa. Silloin se on reilua, että luokitukset olisivat kohdallaan.

Toteamuksellaan Mero viittaa siihen, että he eivät oikaisupyynnöistä huolimatta ole nousseet kunnossapitoluokkaan 3. Nousu ylempään kunnossapitoluokkaan tarkoittaisi noin 200 euron lisäystä nykyiseen avustusrahaan. Akaan kaupunki vetosi kesällä oikaisuvaatimuksen hylkäämisessä karttarekisterin ja Digiroadin tietoihin, joissa näkyy, että Ristinmaantie on päättyvä tie. Haastattelun aikana Mero kuljettaa toimittajan tieosuuden läpi, jota dokumenttien perusteella ei olisi olemassa.

– Tiedot eivät ole osin päivittyneet maamittauslaitoksen tai kaupungin kautta, Mero toteaa.

Kuva on otettu tieosuudelta, jota ei karttarekisterin tai digiroadin tiedoissa ole. Tieosuus ei pelkästään jatku, vaan sen varrella on myös asutusta. Kuva: Milla Mäkipää

Esimerkiksi Meron pojan koulukyyti kulkee hänen mukaansa usein niin sanotusti puuttuvaa tieosuutta pitkin. Etenkin kesäisin tiellä on huomattavaa liikennettä, kun Helsingistä päin matkustavat koukkaavat usein tien poikki. Myös paikallisia kulkee tiellä niin ajoneuvoilla kuin myös jalankin.

Mero kertoo, että he ovat muutamana vuonna yrittäneet tuloksetta muuttaa kunnossapitoluokkaansa. Meron mukaan noin kolmekymmentä vuotta sitten oltiin vielä ajan tasalla, kun valtio myönsi avustuksia 90-luvulla. Tasapuolisuuden vuoksi olisi tärkeää, että pitkään puitu asia saataisiin jälleen oikeudenmukaiseksi.

– Nyt me omista varoistamme maksamme ulkopuolisten läpiajoliikennettä. Se lisää tien kunnossapitoa.

Toijalan kaupunki on aikanaan suorittanut Ristinmaantiellä tietoimituksen, jossa on määritelty Ristinmaantien jatkuvan saman tontin rajaan, josta alkaa Kärkeläntie (karttaliitteessä vasemman puoleinen punainen merkki). Näin ollen tiet jatkuvat yhtäjaksoisesti aina Kurisjärventielle asti. Google Maps -karttaan on merkitty tietoimituksessa päätetyt Ristinmaantien päättymiskohdat. Tietoimituksessa mainitaan myös, että tie on loppupäästään kaksihaarainen. Kuvakaappaus: Google Maps
Kuvakaappaus karttaliitteestä, jota on käytetty yhtenä materiaalina kunnossapitoavustuksia ja oikaisuvaatimuksia käsitellessä.
Oikaisuvaatimuksessaan Meron yksityistie kertoi laittavansa tielle betoniporsaat läpikulkuliikennettä estämään, jos kunnossapitoluokka ei vaihdu. Tähän toimenpiteeseen ei kuitenkaan Meron mukaan olla vielä päädytty.

– Ei pitäisi olla lain mukaan estettä, etteikö sellaista saisi laittaa. Toisaalta se olisi paikalliselle liikenteelle ongelma, jos laitamme siihen portin. Jos ajatellaan, että esimerkiksi Kurisjärventiellä sattuisi todella vakava ja iso onnettomuus, niin mistäköhän ihmiset alkaisivat kiertämään, Mero kysyy retorisesti.

Mero nostaa esimerkkinä muutaman vuoden takaisen tapahtuman, jolloin Kurisjärventieltä vaihdettiin tien alta rumpu, josta seurasi tieliikenteen moninkertaistuminen Ristinmaantiellä. Mero korostaa, että betoniporsaat aiheuttaisivat haittaa pelastustoimelle myös siinä tapauksessa, että hälytysajoneuvojen pitäisi päästä ajamaan Ristinmaantie läpi, vaikka itse kohde ei olisikaan Ristinmaantien varrella.

Meroa huolestuttaa tulevaisuudessa erityisesti myös yksi asia.

– Onko kivisilta seuraava silta, joka suljetaan? Nyt tässä henkilökohtaisesti maksan Ristinmaantien ja Käyrälän-Suurikkalan tien siltaa osuuksien mukaan ja välillisesti Hämeentien siltaa. Se vaikuttaisi henkilökohtaisesti aika paljon harmia, mutta myös yleisesti muillekin.