Yksityisteiden kunnossapito on tiekuntien vastuulla. Tiekunta on tien osakkaista eli maanomistajista ja tien käyttäjistä muodostuva organisaatio, joka vastaa tien kunnossapidosta ja käytöstä.
Akaan kaupunki jakoi tänä vuonna yksityisteiden kunnossapitoavustuksia 36 000 euron verran. Lähikunnista esimerkiksi Valkeakoskella avustuksen määrä oli tänä vuonna 90 000 euroa, Vesilahdella 77 500 euroa ja Urjalassa 61 000 euroa. Isommissa kunnissa avustuksen summa nousee jo selvästi korkeammalle. Muun muassa Hämeenlinnassa yksityisteiden avustuksiin on varattu tänä vuonna 200 000 euron määräraha.
– Kokonaiskassaanhan se raha menee. Sillä ostetaan esimerkiksi hiekoitussoraa, lumien auraamista, aurausmerkkejä tai tien lanausta. Mitä ikinä tien hoitoon kuuluukaan, luettelee Meron yksityistien tiehoitokunnan puheenjohtaja Aku Mero.
Meron mukaan tämän hetkisellä avustussummalla he saavat tielle nykyisellä kustannustasolla noin puoli kuormaa hiekoitushiekkaa, jolla hiekoittaa tien kahdesti. Ristinmaantiellä on kolme isoa mäkeä, jotka luovat talvisin haasteita liikkumiselle. Mero kertoo, että talvisin tiellä kulkee paljon rekkoja sekä öljy- että roska-autoja. Tästä päästään Meron mukaan vastuukysymysten äärelle. Yksityistien kokonaiskustannukset kasvavat vuodessa suunnilleen 2000–4000 euroon.
– Pointtihan on siinä, että sen takiahan ne on jaettu eri kunnossapitoluokkiin, että kompensoidaan sitä kaikkea muuta ylimääräistä liikennettä. Nyt kun tästä kulkee ihmisiä lävitse Kurisjärventielle ja tuonne toisaalle, niin tavallaan me maksamme heidän kulkemisensa. Silloin se on reilua, että luokitukset olisivat kohdallaan.
– Tiedot eivät ole osin päivittyneet maamittauslaitoksen tai kaupungin kautta, Mero toteaa.
Esimerkiksi Meron pojan koulukyyti kulkee hänen mukaansa usein niin sanotusti puuttuvaa tieosuutta pitkin. Etenkin kesäisin tiellä on huomattavaa liikennettä, kun Helsingistä päin matkustavat koukkaavat usein tien poikki. Myös paikallisia kulkee tiellä niin ajoneuvoilla kuin myös jalankin.
Mero kertoo, että he ovat muutamana vuonna yrittäneet tuloksetta muuttaa kunnossapitoluokkaansa. Meron mukaan noin kolmekymmentä vuotta sitten oltiin vielä ajan tasalla, kun valtio myönsi avustuksia 90-luvulla. Tasapuolisuuden vuoksi olisi tärkeää, että pitkään puitu asia saataisiin jälleen oikeudenmukaiseksi.
– Nyt me omista varoistamme maksamme ulkopuolisten läpiajoliikennettä. Se lisää tien kunnossapitoa.
– Ei pitäisi olla lain mukaan estettä, etteikö sellaista saisi laittaa. Toisaalta se olisi paikalliselle liikenteelle ongelma, jos laitamme siihen portin. Jos ajatellaan, että esimerkiksi Kurisjärventiellä sattuisi todella vakava ja iso onnettomuus, niin mistäköhän ihmiset alkaisivat kiertämään, Mero kysyy retorisesti.
Mero nostaa esimerkkinä muutaman vuoden takaisen tapahtuman, jolloin Kurisjärventieltä vaihdettiin tien alta rumpu, josta seurasi tieliikenteen moninkertaistuminen Ristinmaantiellä. Mero korostaa, että betoniporsaat aiheuttaisivat haittaa pelastustoimelle myös siinä tapauksessa, että hälytysajoneuvojen pitäisi päästä ajamaan Ristinmaantie läpi, vaikka itse kohde ei olisikaan Ristinmaantien varrella.
Meroa huolestuttaa tulevaisuudessa erityisesti myös yksi asia.
– Onko kivisilta seuraava silta, joka suljetaan? Nyt tässä henkilökohtaisesti maksan Ristinmaantien ja Käyrälän-Suurikkalan tien siltaa osuuksien mukaan ja välillisesti Hämeentien siltaa. Se vaikuttaisi henkilökohtaisesti aika paljon harmia, mutta myös yleisesti muillekin.
