Peurat ovat ikävä vieras puutarhoissa – Yksi seikka voi pitää ne loitolla

Katarzyna Kasprzyk harrastaa puutarhanhoitoa, mutta peurat tekevät siitä hankalampaa syömällä oksia ja istutuksia. Kuva: Milla Mäkipää

Toijalassa asuvan Katarzyna Kasprzykin puutarhassa peurat ovat talvisin arkinen näky. Omakotitalon pihassa peuroja on saattanut vierailla jopa useita öitä putkeen.

– Joskus saattaa olla jakso, kun niitä ei näy ollenkaan, mutta sitten ne taas palaavat, Kasprzyk kertoo.

Kasprzykin koti sijaitsee tiheään asutetussa naapurustossa. Siitä huolimatta peurat ovat kuin kotonaan asutuksen keskellä. Edes perheen koiraa peurat eivät pelkää.

Kasprzyk on pyrkinyt vaikeuttamaan peurojen syömistä aidoilla. Kuva: Milla Mäkipää

Peurojen viilipyttyisyydestä toimii hyvänä esimerkkinä se, kun Kasprzyk muistelee rajanneensa pihapiirin miehensä kanssa huomionauhalla.

– Peurat eivät olleet moksiskaan siitä, vaan tulivat etupihan kautta pihatieltä puutarhaan, Kasprzyk hämmästelee huvittuneena.

Useimmin pihassa vierailee yksi tietty lauma, johon kuuluu aikuinen ja kaksi pienempää peuraa. Myös useampiakin peuroja on näkynyt puutarhassa vuosien varrella.

Puutarha on peurojen buffet

Peuroille on maistunut lähes kaikki Kasprzykin puutarhasta. Jopa lintulautaa Kasprzyk on joutunut nostamaan ylemmälle oksalle.

– Peurat nuolivat sieltä linnuille tarkoitetut pähkinät ja auringonkukansiemenet. Jopa niin innokkaasti, että niiden runsas kuola jäätyi sinne, Kasprzyk nauraa.

Lintulauta on nyt siirretty turvaan ylimmälle oksalle. Kuva: Milla Mäkipää

Kasprzyk on myös pystyttänyt aitoja ja leikannut alimpia oksia muun muassa tuijista. Mikään keinoista ei ole ollut täysin toimiva.

Vaikka Kasprzyk haluaisi puutarhansa pysyvän suojassa peurojen tuhotöiltä, ei hänellä itse peuroja vastaan ole minkäänlaista vihaa.

– Onhan ne todella kauniita eläimiä. Etenkin ne kaksi nuorta peuraa, jotka tässä usein käyvät, näyttävät ihan bambeilta, Kasprzyk hymyilee.

Tämän vuoksi Kasprzyk pyrkii käyttämään luonnonmukaisia tuotteita puutarhanhoidossa, jotta peurat eivät sitä kautta saisi elimistölle haitallisia aineita.

Yhtä kikkaa Kasprzykille on suositeltu, jota hän ei ole vielä testannut.

– Kuulin, että lampaan villa saattaisi pitää peuroja loitolla. En sitä vielä tänä talvena kokeillut.

Kevään edetessä Kasprzyk vapauttaa puut jälleen aidoistansa ja keskittyy puutarhanhoitoon, kunnes taas ennen seuraavaa talvea varautuu uusilla aidoituksilla peurojen paluuseen.

Kasprzyk on ottanut ilon irti syödyistä tuijista. – Olen laittanut talvella valoja tuijien alle, jolloin ne valaisevat kivasti vähäoksaistakin puuta, Kasprzyk sanoo.

Vain vähän torjuntakeinoja

Akaan kaupunginpuutarhuri Marianne Pakolan mukaan houkuttelevin tekijä peuroille on puutarhan kasvusto.

– Ainoa mitä puutarha-alan asiantuntijat voivat suositella, on valita kotipuutarhaan sellaiset kasvit, jotka ei kauriille eikä peuroille maistu. Se selviää kokeilemalla, Pakola ohjeistaa.

Peurat suosivat tiettyjä puutarhassa kasvavia puita ja kasvimaan antimia.

– Peuroille tuntuu maistuvan muun muassa tietyt tuijalajikkeet ja monet puutarhan kasvimaan vihannekset.

On olemassa myös poikkeuksia, joista yhden hyvin suositunkin puulajin Pakola nostaa esille.

– Kirsikkapuu on harvoja koristepuita, joka ei maistu jäniksille eikä peuroille.