Hyönteishotellin rakentaminen omaan pihaan on yksi helpoimpia tapoja auttaa luontoa ja sille tärkeitä pölyttäjähyönteisiä. Hotellin voi rakentaa vaikka tyhjään maitopurkkiin, mutta käytimme tällä kertaa vanhoja lyhtyjä, sillä ne näyttävät tyylikkäiltä puutarhurinkin silmään.
Hyvällä tuurilla pihanperältä löytyy ruosteinen peltilyhty, jolla ei ole enää mitään käyttöä. Ensiksi lyhdystä poistetaan lasit. Sitten leikataan jyrsijäverkosta lyhdyn sivuihin sopivat kappaleet. Verkko estää lintuja pääsemästä käsiksi hotellin asukkaisiin ja hotellin sisustukseen. Verkot on näppärä laittaa niihin uriin, joissa lasit olivat.
Porakoneelle hommia
Hotellin asukkaita varten kannattaa rakentaa monenmoisia pesintäpaikkoja. Materiaaleiksi sopivat kuivat ruokokasvit, puupalat, kaarna, tuohi ja sellainen jäkälä, joka kasvaa kuusenoksilla.
Puupaloihin porataan reikiä, mutta ei kokonaan läpi. Riittää, kun onkaloa on noin 10 senttimetrin matkalta. Onkaloiden halkaisija voi vaihdella muutamasta millistä kymmeneen millimetriin, joten hyvä, jos sinulla on monenlaisia poranteriä.
Ruokokasvien pätkät ja muu aines on oltava hotellissa kunnolla kiinni, etteivät linnut ylety vetämään niitä ulos. Ne kannattaa sitoa toisiinsa niin, että ne pysyvät varmasti paikallaan.
Ei saa siivota
Jos hyönteishotellin asukkailta kysyttäisiin, hotelli sijaitsisi aivan kuin ihmisillä. Eli etsi pihaltasi lämmin ja aurinkoinen paikka kohti etelää. Näin hotellihuoneet kuivuvat pian, vaikka sataisi välillä reippaastikin.
Hyönteishotelli on siinä mielessä näppärä, ettei sitä tarvitse siivota – päinvastoin, sillä ihminen saattaisi siivousinnossaan tuhota myös kehittyvät hyönteisten poikaset.
Hyönteishotelli ei valitettavasti ole ikuinen, vaan rapistuu ajan myötä. Jos se on tehty oikein luonnonmateriaaleista, sen voi ottaa alas ja antaa sen maatua niille sijoilleen ihan rauhassa. Ennen sitä huomaavainen hotellinpitäjä rakentaa tietenkin uuden.
Mitä sanoo puutarhuri?
Maapallon tärkeimmistä ruokakasveista peräti kolme neljäsosaa on ainakin osittain riippuvainen eläinavusteisesta pölytyksestä. Sen takia pölyttäjien tulevaisuudesta huolehtiminen ei ole mikään pikku juttu.
Akaalainen puutarhuri Jenni Mieto Palkinpään Puutarhalta kertoo, että hänen omassa kotipihassaan ei ole hyönteishotellia, mutta pölyttäjiä autetaan muilla tavoin. Hän toteaa, että asiakkaatkaan eivät juuri kysele valmiiden hyönteishotellien perään.
– Kerran vuodessa korkeintaan joku kysyy valmista hyönteishotellia. Ihmiset rakentavat niitä aktiivisesti omin päin. Sen sijaan sinne sopivia kasveja kysytään usein, ja yritän antaa vinkkejä, mitä hotelliin voisi laittaa, Jenni Mieto toteaa.
”Älä ota liian vakavasti”
Hän sanoo, että hänen oma kotipihansa on monelle ammattilaispuutarhurille tyypillinen eli melko luonnontilainen. Suutarin lapsella ei ole kenkiä, sanoo vanha suomalainen sananlaskukin.
– Isä joskus sanoi, että toivottavasti minun naapurini eivät tiedä, että olen puutarhuri ammatiltani, Jenni Mieto nauraa.
– On meillä kyllä keväällä kukkivia puita ja nurmikolla valkoapilaa juuri pölyttäjiä ajatellen. Ja voikukan annetaan kukkia myös. Puutarhanhoidon pitäisi muutenkin olla rentoa hyvän mielen hommaa, sitä ei kannata ottaa liian vakavasti.
Ammattilaisen mukaan ihmiset tuntuvat jo tietävän pihan hoitamattomuuden edut pölyttäjille ja muulle luonnolle.
– Keskustelemme usein asiakkaiden kanssa muun muassa pihan haravoinnista. Jos vaan oma pinna kestää haravoimattomuuden, niin se olisi niin tärkeää, ettei kaikkea lahoavaa ainesta otettaisi nurmikolta pois.
