Kevään mittaan monilla pihoilla alkaa puutarhan kunnostus talven jälkeen. Lumien sulamisen myötä on aika muun muassa haravoida oksat ja muut irtoroskat pois nurmikoilta. Loimi-Hämeen Jätehuollon palvelu- ja logistiikkapäällikkö Anne Sjöberg käy läpi olennaiset seikat puutarhajätteestä.
Aluksi täytyy selvittää, mitä puutarhajäte oikeastaan on.
– Puutarhajäte on lähes kaikkea sitä, mitä puutarhanhoidon lomassa syntyy. Esimerkiksi tähän vuodenaikaan leikataan paljon hyötykasveja ja oksia, jotka voi laittaa puutarhajätteeseen, Sjöberg luettelee.
Sjöbergin mukaan yleinen pohdintaa aiheuttava kysymys on se, kuinka järeän puun voi puutarhajätteeseen laittaa.
– Rajan voisi vetää siihen, että kaiken puuaineksen, jonka itse jaksaa nostaa, voi viedä jäteasemalle puutarhajätteisiin, Sjöberg kertoo.
Jos puolestaan kompostoi puutarhajätettä, täytyy isot puut silloin hakettaa tai pilkkoa järkevän kokoisiksi kompostoriin.
On olemassa muutamia poikkeuksia, jotka eivät kuulu puutarhajätteeseen.
– Vieraslajien kasvaminen puutarhoissa on harvinaista nykypäivänä, mutta niitä ei saa laittaa. Kaikki vieraslajiksi luokitellut tuodaan sekajätteenä jäteasemille, sielläkään niitä ei oteta kompostoitavaksi leviämisvaaran takia, Sjöberg ohjeistaa.
Sjöbergin mukaan myöskään syksyisin omenan sesonkiaikaan kasvavia muumiotautisia omenia ei suositella laitettavaksi kompostoriin.
Valitse kompostori käyttötarkoituksen mukaan
Puutarhajätettä voi siis joko kompostoida itse tai tuoda jäteasemille. Kompostointiin on kaksi tapaa.
– Joko voi kompostoida vain puutarhajätettä tai laittaa halutessaan joukkoon sekaan myös keittiössä syntyvät biojätteet samaan astiaan.
Jos puutarha- ja biojätettä kompostoi yhdessä, täytyy kompostorin olla lämpöeristetty. Tällöin se toimii talvellakin päästämättä hajuhaittoja. Pelkän puutarhajätteen kompostointiin kelpaa eristämätönkin ja edullisempi kompostori.
– Kevyempi menetelmä on riittävä, koska silloin kun seassa ei ole ruokajätettä, ei se myöskään houkuttele haittaeläimiä, Sjöberg selittää.
Onnistunut puutarhajätteen kompostointi vaatii happea, lämpöä ja kosteutta. Esimerkiksi tiiviisti kompostorissa olevat haravoidut lehdet jäävät limaisiksi eivätkä kompostoidu hyvin.
– Silloin lehtiä tarvitsee möyhiä ja laittaa sekaan karkeampaa ainesta, jotta ilma pääsee kiertämään ja maatuminen onnistuu paremmin.
Karkea ohje riittävän kosteusmäärän tarkistamiseen on Sjöbergin mukaan se, että tippa vettä saisi valua kourallista kompostimassaa puristaessa.
Uusittu jätelaki edellyttää, että asuinkiinteistöllä syntyvän keittiöbiojätteen kompostoinnista on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle. Tämä asia on Sjöbergin mukaan monelle vielä uutta. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia asuinkiinteistöjä, joilla kompostoidaan keittiössä syntyvää biojätettä. Pelkän puutarhajätteen kompostoinnista ei tarvitse ilmoittaa.
Puutarhajätteet jäteasemalle maksutta sunnuntaihin asti
Sjöbergin mukaan ihmiset ovat nykypäivänä tietoisia puutarhajätteen lajittelusta. Tämä näkyy jäteasemilla hyvin konkreettisella tavalla.
– Ihmiset tuovat sekakuormien sijaan esimerkiksi haravointitavaran säkeissä ja risukuormat erikseen. Tämä jouhevoittaa asiointia jäteasemilla, Sjöberg kehuu.
Käynnissä oleva puutarhajätteen sesonkiaika voi aiheuttaa ruuhkaa jäteasemilla. Sjöberg haluaa muistuttaa varovaisuudesta asioinnin yhteydessä.
– Jäteasemalla saattaa olla muitakin liikkeellä. On asiakkaita, jotka asioivat vain kerran vuodessa peräkärryllä, niin muistetaan maltti purkupaikoilla, Sjöberg kehottaa.
Risuviikot ovat Loimi-Hämeen Jätehuollon jäteasemilla käynnissä vielä tämän viikon sunnuntaihin asti. Risuviikkojen aikana jäteasemat ottavat kotitalouksien isot ja pienet erät puutarhajätettä maksutta vastaan. Akaan jäteasemalla työskentelevä Marko Tammipuro kertoo takatalven hieman verottaneen asiakasvirtaa, mutta risuviikkojen alussa ennen lumen tuloa puutarhajätettä tuotiin paljon.
Jos puolestaan puutarhajätteen kompostointi kiinnostaa, kertoo Sjöberg netin olevan täynnä vinkkejä asiaan liittyen. Kompostointi vaatii aluksi opettelua ja testailua, mutta pitkällä aikavälillä tuntuma alkaa kehittyä. Kovimmat kompostointiharrastelijat mittaavat muun muassa mullan pH-arvoja ja tekevät erityyppistä multaa eri kasvilajeille.
– Omasta kompostorista saatua multaa voi sekoittaa kaupasta ostetun mullan sekaan ja tehdä kokeiluja. Jos on kompostoinut pelkkää puutarhajätettä, niin kovin ravinteikasta se ei ole. Jos multaa haluaa lannoitekäyttöön, kannattaa kompostoida myös keittiössä syntyvä biojäte, Sjöberg vinkkaa.
Kompostoinnin voi aloittaa matalalla kynnyksellä. Vaikka ei haluaisi kompostoida kaikkea, kehottaa Sjöberg kompostoimaan edes osan jätteistään.
– Kyllä se on ilo käyttää omaa multaa ravinteena, Sjöberg kannustaa.
