Viialan yhtenäiskoululla järjestettiin keskiviikkona 20. maaliskuuta Viiala laulaa -yhteislaulukonsertti. Tapahtuma oli osa laajempaa Minun ääneni -hanketta, jonka pyrkimyksenä on edistää mielen hyvinvointia ja luomaan terapeuttisia vaikutuksia erityisesti muistisairaille.
Tilaisuus alkoi Mielimusiikki kuntouttaa -luennolla. Luennoitsija Kaisa Tienvieri jutteli 45 minuutin ajan musiikin emotionaalisesta ja fyysisestä vaikutuksesta.
– Mitä jos musiikki vietäisiin teiltä pois kolmeksi kuukaudeksi kokonaan, Tienvieri kysyi yleisöltä.
Vastaukseksi Tienvieri sai hirvittyneitä katseita ja reaktioita.
”Musiikki on kaikki kaikessa”
Luennon jälkeen ohjelmassa oli puolen tunnin pituinen kahvitus. Kahvituksen aikana viialalaiset ystävykset Anna-Kaisa Salonen ja Pauliina Pohjonen pohtivat luennolla nousseita aiheita.
– Tunnistin luennolta esimerkiksi sen, että urheilusuorituksessakin tuntuu saavansa itsestään enemmän irti, kun on hyvä musiikki taustalla, Pohjonen miettii.
– Musiikki on keino ilmaista ja käsitellä tunteita. Olen samaa mieltä siitä, kun luennolla kerrottiin musiikin olevan voimaannuttavaa, Salonen lisää.
Salonen työskentelee kuntoutuksen parissa. Hän oli tullut tapahtumaan Pohjosen pyynnöstä, mutta ajatteli siitä olevan hyötyä myös ammatillisessa mielessä.
Luento herätti ajatuksia myös illan esiintyjissä.
– Yhdessä tekemiseen uppoutuu ja ”minä” häviää hetkeksi. Kuoroharrastus tuo valtavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, kuvailee Jonna Jalo Ihanaiset-kuorosta.
– Myös onnistumiset ovat yhteisiä, Jalon kuorokaveri Sini Holkeri-Rokkanen lisää.
Musiikin merkitys kiteytyy yhteen lauseeseen Hyvän Mielen Orkesterin jäsenten suusta.
– Musiikki on kaikki kaikessa.
Yleisö avusti musiikkiesityksiä
Yhteislaulukonsertissa yleisö pääsi osallistumaan esityksiin laulamalla, soittamalla ja liikehtimällä. Hyvän Mielen Orkesteri esitti muun muassa Toivo Kärjen säveltämän Lapin jenkan, kun taas Ihanaiset-kuorolta kuultiin esityksen aikana Laila ja Ritva Kinnusen duettoesityksenä suosioon noussut kappale Pojat. Yleisö lähti kappaleisiin rohkeasti mukaan pitkin iltaa.
Hyvän Mielen Orkesterin johtajan Anne Mönkön mukaan orkesterissa näkyy vahvastikin musiikin tuomat positiiviset vaikutukset.
– Luennolla mainittiin, että kuorossa laulavat ihmiset ovat onnellisempia. Sama pätee mielestämme varsin hyvin myös orkesteritoimintaan. Monitahoiset virikkeet, kuten silmän ja käden koordinaatio, musiikin vaikutukset kehoon esimerkiksi rytmin polkemisena sekä kappaleiden herättämät tunteet ja muistot lisäävät ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia, Mönkö pohtii.
Illan luennoitsijana toiminut Kaisa Tienvieri luotsaa myös Ihanaiset-kuoroa. Noin 40–70-vuotiaista koostuvan naiskuoron arjessa otetaan huomioon musiikin mahdollistamat hyvinvoinnin tunteet.
– Se liittyy pitkälti siihen, kun se on itselle niin tärkeää. Olen useamman vuoden tehnyt kuntouttavan laulutoiminnan kanssa töitä, ja minulla on iso kiinnostus yhteisölliseen kuorotoimintaan, Tienvieri selittää.
Kuorossa on avoin keskustelemisen ilmapiiri, jolla pyritään mahdollistamaan kaikille turvallinen tila.
– Voimme puhua esimerkiksi jännittämisestä tai epävarmuuksista, esimerkiksi osaako tarpeeksi hyvin, kun joku toinen oppii nopeammin.
Sekä Mönkön että Tienvieren johtamat ryhmät toimivat tavoitteellisesti ja konsertoivat eri tilaisuuksissa. Silti he painottavat, että musiikki harrastuksena kuuluu jokaiselle ikään tai kokemukseen katsomatta. Hyvän Mielen Orkesteriin pääsee mukaan nuottilukutaitoiset, Ihanaisiin puolestaan motivoituneet musiikin ystävät.
Juttua muokattu 30.3.2024 kello 12.05: Hyvän Mielen Orkesteri esitti Toivo Kärjen säveltämän Lapin jenkan aiemmin mainitun Unto Monosen Satumaan sijaan. Satumaa esitettiin tilaisuudessa yhteislauluna.
