Päätoimisen yrittäjyyden VR:n kaukoliikenteen konduktöörin töihin vaihtanut Jyri Vesterinen on tyytyväinen siihen, että on kuukausipalkkaisessa työssä.
– Sisäinen yrittäjyys on syvällä, mutta tämä aika on huono yrittämiselle. Nyt on hyvä näin, kun katsoo, minkälainen taloudellinen tilanne on koko maassa.
Vesterinen pyöritti aiemmin Hotelli Ackasta Toijalassa sekä Viialan Leipomon kahviloita Toijalassa, Riihimäellä ja Viialassa ja oli yhtenä osakkaana Akaan Matkailussa, joka toimi kaksi vuotta Bestpark-matkaparkin operaattorina Toijalan satamassa.
Nyt Hotelli Ackasta pyörittää Ahop Management, joka operoi useita hotelleja Suomessa ja muualla Pohjoismaissa.
– Jokaisella hotellilla on oma nimi, brändi ja oma omistajuus. Olen osa-omistajana Ackasissa, Vesterinen kertoo.
Kahvilayrittäjyydestä Vesterinen on luopunut kokonaan, ja kahvilat ovat siirtyneet uusille vetäjille.
– Korona-aika oli aika haastavaa varsinkin kahvilatoiminnalle. Myös hotellissa asiakkaat vähenivät, mutta hotelli kuitenkin pyöri koko ajan, mutta kahvilat laitettiin kahteen kertaan kiinni valtiovallan määräyksellä. Se oli yrittäjälle kova kokemus, Vesterinen toteaa.
Kolmen osakkaan omistama Akaan Matkailu meni konkurssiin viime keväänä. Sataman Bestparkin käytännön hoitamisesta on toukokuusta lähtien vastannut sataman vesipuistosta tunnettu Gopark.
Vesterisellä on edelleen Puhelintarviketukku-yritys, ja hän on toisena osakkaana Smart Map -nimisessä yrityksessä, joka omistaa Toijalassa toimivan Hostel Vekottimen.
– Pakkoa ei ollut vaihtaa ammattia, mutta perhe toivoi lyhyempiä työpäiviä, hotelli- ja kahvilapuoli tuli tällä kylällä vähän jo nähtyä ja halusin kai jotain muuta, kun korona-aika oli aika rankkaa. Mutta voin kertoa, että konduktööritkin tekevät pitkiä päiviä, Vesterinen kertoo.
Työvuorot alkavat Tampereelta
Vesterinen opiskeli 1990-luvulla matkatoimistovirkailijaksi, mutta lamavuosien jälkeen töitä ei ollut tarjolla. Kiinnostus tietokoneisiin johti mikrotukihenkilökurssille ja kuudeksi vuodeksi it-alan töihin. Sen jälkeen Vesterinen työskenteli stuerttina kolmessa lentoyhtiössä ennen kuin vuonna 2014 ryhtyi Akaassa hotelliyrittäjäksi. Toijalaan Vesterisen perhe muutti vuonna 2006.
Konduktööriuran Vesterinen aloitti viime syksynä koulutuksella, joka tapahtui pitkälti työssä oppimalla ja johon kuului näyttökoe.
Konduktöörin työ on ennen kaikkea asiakaspalvelua, mutta lippujen tarkistamisen ja neuvomisen lisäksi konduktööri huolehtii myös matkustajien turvallisuudesta, ja junan tekniikastakin on hyvä tietää.
– Konduktööri tarkastaa tarvittaessa junan jarrut yhdessä kuljettajan kanssa, ja sähkökaapilla on käytävä silloin tällöin. Juna ei lähde myöskään liikkeelle ennen kuin konduktööri antaa luvan. Tarkastamme, että ovet ovat kiinni ja lukossa, ja soitamme kuljettajalle, kun juna on valmis lähtemään, Vesterinen kertoo.
Vesterisen työpäivä alkaa aina Tampereelta, jonne se myös päättyy. Toijalassa ei ole konduktöörien asemapaikkaa. Aikaisin vuoro starttaa kello 4.20.
– Tampereelle kuljen aika usein autolla, koska työvuorot alkavat niin aikaisin, ettei junaliikennettä vielä ole. En ole aamuihminen, mutta kaikkeen tottuu, Vesterinen kertoo.
Vesterinen työskentelee Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään, Pieksämäelle, Poriin, Vaasaan ja Ouluun kulkevissa kaukoliikenteen junissa. Tampereella kirjoilla olevat konduktöörit eivät tee töitä yöjunissa, mutta työpäivään voi sisältyä yöpyminen, joka on virallisesti tauko.
Vesterinen kertoo, että työpäivät ovat usein 10–15-tuntisia ja vastaavasti myös vapaat ovat silloin pidempiä.
Hirvi osui juniin Kuurilassa
Ongelmatilanteista yleisimpiä ovat matkustajien sairauskohtaukset. Niitä on osunut myös Vesterisen työvuoroille. Jos tilanne vaatii, juna pysähtyy seuraavalle asemalle ja sinne tilataan ambulanssi.
– Jos kyse on elvytystilanteesta, totta kai toimenpiteet aloitetaan jo junassa. Jos junasta löytyy sairaanhoitajia tai lääkäreitä, junahenkilökunta voi pyytää heitä auttamaan. Yleensä heitä löytyy. Suomessa ollaan valmiita auttamaan, kun esimerkiksi jenkeissä mietitään vakuutuskysymyksiä ja sitä kuka korvaa, jos jotain tapahtuu. Suomessa ajatellaan, että on velvollisuus auttaa.
Konduktööri joutuu ratkomaan myös tilanteita, joissa matkustaja käyttäytyy häiritsevästi.
– Yleensä taustalla on se, että on nautittu omia juomia. Räyhääjät yritämme saada puhumalla rauhallisiksi, ja siinä usein onnistutaankin. Panemme ihmisen miettimään omaa käytöstään, muita ihmisiä ja muistuttelemme, että kohta ollaan perillä. Jos henkilö ei rauhoitu, juna pysäytetään seuraavalle asemalle, ja kutsumme sinne vartijat tai poliisit.
Vesterinen kertoo tapauksesta, jossa varusmiehet pyydettiin avuksi, kun sanallisesti uhkaillut matkustaja poistettiin junasta.
– Kysyimme junassa olleilta varusmiehiltä, voisivatko he tulla varmistamaan selustaa. He tulivat, ja kaveri lähti nätisti pois. Tällaisissa tilanteissa ilmoitamme asiasta yleensä varuskuntaan ja toivomme, että auttajat saisivat pari ylimääräistä vapaata.
Vesterisen konduktööriuralla on sattunut myös muutamia peura- ja hirvionnettomuuksia. Kuurilassa juna törmäsi hirveen, joka lensi vastaan tulleen junan keulaan. Törmäys rikkoi ikkunoita ensin mainitusta junasta, mutta se pystyi jatkamaan matkaa.
Lisäkoulutus kiinnostaa
Osalla konduktööreistä on myös vaihtotyöpätevyys, jonka suorittaminen kiinnostaa myös Vesteristä.
– Silloin on oikeus siirtää junaa yhdessä kuljettajan kanssa siten, että kuljettaja on veturissa ja konduktööri junan toisessa päässä ja he keskustelevat keskenään radiopuhelimella. Pitkän pätkän vaihtotyötä voi tehdä esimerkiksi Turussa, kun satamasta tullaan monta kilometriä peruuttamalla asemalle asti. Konduktööri toimii silloin silminä.
Vesterinen on ollut suurimman osan elämästään asiakaspalvelutyössä, mikä edelleen tuntuu omalta.
– Konduktöörin työ on sitä isolla a:lla. Asiakkaan kohtaaminen on minun juttuni, oli sitten kyse mikrotukihommista, lentokoneesta, hotellista tai kahvilasta.
