Helpiön tapettitehtaan hallit odottavat uusia käyttäjiä – Ensimmäiseen kerrokseen taksien tukikohta, katolle ehkä terassi

Lähiaikojen näkyvimmät muutokset Helpiön tapettitehtaan kiinteistöllä tullaan näkemään rakennuksen katolla, mikäli rakennuksen omistavan Jani Valtajärven ja keilahallin yrittäjä Toni Lähteenmäen yhteinen visio kattoterassista toteutuu. Kuva Jarno Keskinen.

Pirkanmaan Imupalvelun toimitusjohtaja, Toijalan vanhaa vesilaitosta saunaseuran tukikohdaksi kunnostava Jani Valtajärvi osti vuoden vaihteessa Helpiön vanhan tapettitehtaan sen vuodesta 2006 omistaneilta Timo ja Topi Haaralalta. Kaupantekohetkellä tiloissa toimi rengasliike ja keilahalli. Lisäksi tiloissa on neljä asuntoa. Rengasliike on nyt muuttanut pois, ja lähes koko rakennuksen ensimmäinen kerros on tyhjillään. Ensimmäisessä kerroksessa on yksi asunto, ja keilahalli ja kolme asuntoa jatkavat toisessa kerroksessa. Kellarista on vuokrattuna noin 65 prosenttia.

– Kellarissa on esimerkiksi taloa rakentamassa olevien ihmisten tavaroita säilytyksessä. Rengasliikkeen vanhoihin tiloihin etsitään uutta yritystä tai yrityksiä vuokralle, Jani Valtajärvi kertoo.

Valtajärvi osti kiinteistön, koska halusi päästä kehittämään sitä. Uuden omistajan seuraavana tavoitteena on löytää tiloihin sellaisia yrityksiä, joiden toiminta ei häiritsisi toisia tiloissa toimivia tai rakennuksessa asumistaan jatkavia asukkaita. Tulevat käyttäjät voisivat olla esimerkiksi jonkinlaista myynti- tai palvelutoimintaa harjoittavia toimijoita, Valtajärvi visioi.

– Tässä ollaan kerrostalojen välissä, eli pihallakaan ei voi säilyttää ihan mitä tahansa. Alakerta jakautuu toimistotiloihin ja erikokoisiin halleihin, Valtajärvi kuvaa.

Elokuussa tapettitehtaan ympäristöä alettiin raivata. Rakennuksen takaa kaadettiin puita ja pensaita. Tarkoitus on tehdä tontille lisää parkkipaikkoja.

– Avataan vähän. Keilahallillakin on välistä sen verran vilkasta, että pihasta loppuu parkkipaikat. Pihalla oli myös vanhoja kontteja, jotka on viety pois tilaa viemästä.

Pihassa oleva vanha makasiinirakennus säilytetään.

Tapettitehtaan alkuperäinen sähkökeskus on säilynyt. Sillä on ohjattu tehtaan oman generaattorin tuottamaa sähkövirtaa. Kuva Jarno Keskinen.

– Makasiini on itse asiassa vanhempi kuin itse tapettitehdas. Se on myös varastokäytössä, Valtajärvi kertoo.

Alakerta lähes yhtä tilaa

Tapettitehtaan koko on noin 3200 neliötä. Asunnoiksi Valtajärvi ei tilaa haikaile.

– Kaava ei mahdollista sitä, hän sanoo.

Tehtaan ensimmäiseen kerrokseen on muurattu harkkoseiniä aiempien käyttäjien tarpeen mukaan. Näitä seiniä olisi mahdollista purkaa ja tarjota tapettitehtaalta isoakin tilaa, jos sellaiselle tulee kysyntää.

– Minun käsitykseni mukaan koko kerros on toimiston ja hallien välistä seinää lukuun ottamatta ollut yhtä ja samaa tilaa, Valtajärvi sanoo.

Suuri osa rakennuksen viemäreistä ja sähköistä on uusittu keilahallin rakentamisen aikoihin.

– Täällä on edelleen myös todella paljon alkuperäistä. Kaikki alkuperäiset osat ovat olleet jo vuosikymmeniä käyttöikänsä päässä. Osan tiloista edellinen omistaja remontoi hyvin perusteellisesti, uusien lattioiden valamista myöten, Valtajärvi kiittelee.

Rakennuksessa on neljä saunaa. Yksi niistä sijaitsee rengasliikkeen käytössä olleen asennushallin vessassa, kaksi asunnoissa ja neljäs keilahallin tiloissa, Jani Valtajärvi kertoo. Kuva Jarno Keskinen.

Rakennuksen katolle ammattilaiset ovat antaneet käyttöikää viidestä kahdeksaan vuotta.

”Katollehan aurinko paistaa aina”

Jani Valtajärvellä ja Akaan Keilahallin yrittäjä Toni Lähteenmäellä on tapettitehtaan varalle myös yhteinen suunnitelma. Rakennuksen katolle halutaan kattoterassi.

– Mahdollisesti katolle sellainen tehdään. Asia on kesken, Akaan rakennusvalvonta on ollut jo nyt isona apuna asian alkuun saattamisessa, mutta myös maakuntamuseolla on asiaan sanottavaa, Valtajärvi sanoo.

Jos terassi toteutuu, pitää katolle Valtajärven mukaan rakentaa myös aidat ja hätäpoistumistien pitää täyttää määräykset.

– Hissikuilun vierellä kulkee kierreportaat, mutta riittävätkö ne hätäpoistumistieksi. Sekin pitää selvittää, mitä naapurit tuumaavat. Mutta jos hakee terassille paikkaa, johon aurinko paistaa niin tähän katollehan se aurinko paistaa ihan aina, Valtajärvi pohtii.

Valtajärvi korostaa, että hanke on keilahallin ja hänellä on siinä vain vuokraisännän rooli. Keilahallin yrittäjä Toni Lähteenmäki vahvistaa, että hanke on lähiaikoina etenemässä.

Helpiön tapettitehtaan uusi omistaja Jani Valtajärvi ja Akaan keilahallin yrittäjä Toni Lähteenmäki keilahallin saunassa. Kuva Jarno Keskinen.

– Haaveena on saada terassi avattua. Nyt kun keilaradan ensimmäinen tilikausi on minun osaltani paketissa, laitetaan paperit pankkiin ja seuraavaksi siirrytään kaupungin pommittamiseen asian suhteen. Akaassa ei ole tuollaista terassia missään, ja keilahallin puolella kesä on hiljaisempaa aikaa, Lähteenmäki kertoo.

Jani Valtajärvi kertoo hätäpoistumisteiden olevan yksi Helpiön tapettitehtaan kattoterassiprojektiin vielä liittyvistä avoimista kysymyksistä. Kuva Jarno Keskinen.

Osin Taxi Akaan käyttöön

Pienen osan tapettitehtaasta Valtajärvi ottaa myös oman yrityksensä käyttöön. Tehtaalle tulee uuden taksiyhtiön tukikohta.

– Meillä alkaa uusi yritys nimeltä Taxi Akaa. Siinä on kaksi autoa, henkilöauto ja tilataksi. Tukikohdan sijainti rakennuksessa katsotaan sen mukaan, keitä tähän tulee vuokralle ja mihin vuokralaiset haluavat sijoittua. Ei omalle firmalle nyt ihan paraatipaikkaa varata, mutta soveliaat tilat nyt kuitenkin.

Uuden taksiyhtiön perustaminen linkittyy Valtajärven projektiin Toijalan vanhalla vesilaitoksella. Saunaseuran käyttöön tulee yksi oma auto, mutta yksi ei aina riitä.

– Kyydin tarve tulee hetkittäin olemaan sellainen, että yksi auto ei riitä. Se on yksi syy, miksi taksiyhtiön perustamiseen on lähdetty. Saunaseuran rakennuksen valmistumisaikataulu ei ole vielä varmistunut.

Jani Valtajärven ostamassa entisessä tehdasrakennuksessa toimii muun muassa Akaan Keilahalli. Kuva: Mikko Peltoniemi
Entinen Helpiön tapettitehdas sijaitsee Hallamäentiellä Toijalan keskustassa. Siinä toiminut rengasliike on muuttanut Hämeentielle. Kuva: Mikko Peltoniemi