Suomalaiset ehtivät sitoa trampoliininsa pihapuihin, mutta viime viikon Sylvia-myrsky jäi meillä suutariksi. Sen sijaan varsin läheltä nähdään kuvia hurjista tulvista ja muista myrskytuhoista. Norjassa päiviä jatkunut myrsky aiheutti maanvyörymiä, sortumia ja tuhansien ihmisten evakuoinnin. Balkanilla Sloveniassa ja Kroatiassa maanvyöryissä ja tulvissa menetettiin ihmishenkiä.
Tilanne hätkäyttää huoletonta keskiluokkaista. Kun aikaisemmin hirmumyrskyt, tulvat ja muut sääilmiöt ovat kylväneet tuhoa siellä jossain, nyt sama tapahtuu täällä. Erittäin läheltä liippasi, että tv-uutisista tuttu hätä olisi itsellä, ja omilla läheisillä. Osuuko seuraava jo kohdalle?
Länsimainen yltäkylläisyys ja tiede- sekä teknologiausko luovat illuusion siitä, että kaikki on hallinnassa. Että ihminen kontrolloi kaikkea, kaikkiin tilanteisiin on ratkaisu ja yhteiskunta turvaa aina ihmishenget, infran ja toimeentulon. Kuitenkin kun luonto näyttää voimiaan, jää viisas ihminen pieneksi ja isomman armoille. Jonkinlaisia myrskyjä on ollut meilläkin aina, mutta jokin on tainnut nyt kuitenkin muuttua.
Professori Heikki Hiilamo kirjoitti 10. elokuuta kolumnissaan Ylen verkkosivulla siitä, miten länsimaissa kiistellään edelleen onko ilmastonmuutos totta, kun isossa osassa maailmaa se jo kylvää hätää ja kuolemaa. Monilla mittareilla Suomessa huoli ilmastonmuutoksesta on jopa vähentynyt. Hiilamo siteeraa myös liikenne- ja viestintäministeri Lulu Rannetta (ps), joka vuosi sitten pitkässä haastattelussa tuomitsi ilmastonmuutoskeskustelun ja -varoitukset salajuoneksi, ja mahdolliset muutokset ilmastossa normaaliksi kausivaihteluksi.
Jokainen uskoo mihin haluaa, mutta hätä on jo nähtävissä. Kun massiivisia tulvia aiheuttavat myrskysateet ovat todellisuutta Pohjolassa, Hiilamo kertoo kokemuksistaan Madagaskarilla, missä kuivuus ja yltyneet tuulet ovat muuttaneet entiset viljavat viljelymaat kelvottomiksi kasvattamiseen. Kuivuus on piinannut kuluvan kesän koko eteläistä Eurooppaa ja lisäksi yhä pahenevasti Afrikkaa.
Mitä pitäisi tapahtua, että suomalaiset suurena joukkona alkaisivat miettiä kotinsa jättämistä ja jopa mantereen vaihtamista? Kuivuus, pahenevat sateet sekä kiihtyvä merien pinnan nouseminen ovat muuttamassa monet alueet maailmassa elinkelvottomiksi, ja ilmastopakolaisuus on jo alkanut.
Siinä on persuillekin uusi uskonasia purtavaksi, kun maahanmuuton syy on yhä useammin kuolettavat sääolosuhteet kotimaassa. Samalla emme itsekään ole enää tässäkään suhteessa lintukodossa, vaan kantaessamme globaalia vastuuta pitää samalla miettiä, miten parhaiten turvaamme suomalaisia ja yhteiskuntaa luonnonvoimien iskuilta.
Pelossa ei voi elää, mutta hätkähdyksestä voi aina oppia. Vähintä lienee lopulta ottaa onkeen joka kansalaisen ohjeet poikkeustilanteeseen varautumiseksi. 72 tunnin tarvikkeet on helppo hankkia ja ylläpitää. Jos selviäminen sitten joskus olisikin niistä kiinni, on henkivakuutus ollut aika halpa.
Olli Ristimäki
Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja perheenisä.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
