MAINOS

Rakentavaa otetta – petrataan Suomi parempaan kuntoon

Pirkanmaa on sisämaan vahvin maakunta – ainoa, joka maakuntana pystyy haastamaan Uudenmaan. Pirkanmaan voima on Tampereen ja muun maakunnan yhteistyössä. On koko Suomen etu, ettei kaikki hyvä ole pääkaupunkiseudulla.

Pirkanmaa on liikenteen solmukohdassa. Se on vireän yliopiston, uudistumiskykyisen hyvinvointialueen, ja upeiden kulttuurimaisemien maakunta, jossa myös tuleville sukupolville on oltava valinnanmahdollisuuksia. Olemme hyvässä asemassa, mutta koko Suomen talouden tilanne tullee heijastumaan myös tänne. Samoin tarve tarttua mahdollisuuksiin.

Vastuullista taloudenpitoa

Suomi on pahasti velkaantunut. Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouttamme on vahvistettava 9-11 miljardin euron verran seuraavien kahden vaalikauden aikana. Määrä on massiivinen. Mitä kauemmin odotamme, sitä kipeämmäksi tilanne muodostuu. Suomi on kuin laiva, jonka suuntaa pitää kääntää – kun joillakin moottoreilla jarrutetaan, on toisilla lisättävä vauhtia. Talous on saatava tasapainoon, eikä niukkuus poistu katteettomilla lupauksilla.

Kaikkia keinoja tarvitaan: talouskasvun tukemista, menojen leikkauksia ja (haitta)verojen korotuksia. Pidemmällä tähtäimellä tärkeintä on kasvun aikaansaaminen. Sen siemenet ovat koulutuksessa, tutkimuksessa, yrittäjyydessä, ja mielekkäässä työssä, jotka ovat yhteisen hyvämme lähteitä.

Lisää elinvoimaa

Ammatillista koulutusta on oltava kattavasti koko Pirkanmaalla. Tampereen Yliopiston ja muiden oppilaitosten olisi lisättävä yhteistyötä kuntien kanssa. Tutkimuksen merkitys korostuu, kun pyritään eroon päästöistä ja kehitetään ja jalostetaan puhtaita energiamuotoja kuten vety tai biokaasu.

Kasvu syntyy yritysten kautta. Yrittäminen on pidettävä kannustavana ja ennustettavana, eikä sen taakkaa tule lisätä.

Uudistuksia tehtäessä on vaarana, että ne, jotka huutavat kovimpaan, säilyttävät etunsa. Syrjäseutujen asukkaat ja maan hiljaiset joutuvat luopumaan vähästään. Näin ei saa olla! Erityisesti on varottava katkaisemasta keskiluokan selkärankaa. Se maksaa suurimman osan veroista ja pitää pyörät pyörimässä. Tässä viittaan erityisesti niihin, jotka tietävät työpaikkansa riippuvan siitä, miten työnsä tekevät.

Velkaantuneessa Suomessa on tarkkaan punnittava, miten rahat käytetään. Niitä ei tule käyttää Suomi-rataan.  Uusi oikorata hajottaisi maakunnan yhdyskuntarakenteen. Jokainen säästetty minuutti maksaisi yli 300 miljoonaa ja rakentamisen ilmastopäästöjen kuittaantumiseen kuluisi 140-330 vuotta.

Sen sijaan, nykyistä päärataa on kunnostettava heti. Yhteyksien on oltava luotettavat ja riittävän nopeat. Lisäraiteiden ohella tarvitaan enemmän lähijunaliikennettä. Myös tiestön kuntoa on kohennettava. Korjausvelkaa on erityisesti pienemmillä teillä, joiden päässä asuvilla ihmisillä ei ole liikkumiseen vaihtoehtoa. Tulevaisuuden tietoliikennehaasteisiin tarvitaan koko maan kattava kuituverkosto.

Ihmisten puolella

Vuoden vaihteessa käynnistyneen hyvinvointialueen toiminnan edellytykset on turvattava oikeudenmukaisella rahoituksella. Jos rahat loppuvat ketään ei hoideta. Heikoimmat kärsivät.

Ennaltaehkäisevät palvelut ovat avainasemassa, jotta ihmiset voivat ja jaksavat paremmin pidempään. Kunnille jäi vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuntia on kannustettava mm. uuteen yhteistyöhön seurojen ja yhdistysten kanssa. Varttuneempi väestö on valtava voimavara, jonka tekemiselle on annettava täysi arvo. Pidetään yhteisöllisyys, ylisukupolvisuus ja omatoimisuus kunniassa.

Uusi käsitys turvallisuudesta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan kohdistui myös Euroopan valtioiden sopimisen kulttuuria vastaan.

Suomea puolustavat edelleenkin ensi sijassa suomalaiset, mutta NATOssa emme tee sitä yksin. Vahvistamme puolustustamme, koska emme halua heittää arpaa muista vaihtoehdoista.

EU–maiden yhteistyö on voimavara, jota tulee osata käyttää. EU:n on oltava voimakas yhteisissä kysymyksissä, mutta jätettävä kansalliset asiat kansalliseen päätöksentekoon. Eurooppalainen energiamarkkina on yhteinen, mutta metsät ovat osa kunkin maan turvaa. Oma ruoan ja energian tuotanto ovat turvallisuuden välttämättömiä osia.

Eduskunta tekee yhteisiä valintoja. Yhteisissä valinnoissa uudeksi mittapuuksi on tullut kriisinkestävyys. Yhteiskunnan on oltava riittävän hajakeskitetty ja uusiutuville luonnon varoille perustuva, jotta selviämme myös huonosti toimivassa maailmassa.

PETRA SCHULZE STEINEN

Aluevaltuutettu ja puoluejohdon EU-neuvonantaja Oikeustieteen Lisensiaatti (OTL),
Keskustan talouspoliittisen työryhmän jäsen,
virkavapaalla Euroopan Keskuspankista

MAINOS