30 vuotta tuloksellista kummityötä – Pirkanmaan Yrityskummit tarvitsee uusia kummeja

Annikaisa Knuutila ja Mika Setälä ovat koonneet Pirkanmaan Yrityskummit ry:n 30-vuotisen historian yksiin kansiin. Annikaisa Knuutila kuvaa kummityötä moderniksi talkootyöksi. Mika Setälä kiittelee, että yhdistyksen pyörittämä kummitoiminta on ollut alusta lähtien hyvin tuloksellista.
Annikaisa Knuutila ja Mika Setälä ovat koonneet Pirkanmaan Yrityskummit ry:n 30-vuotisen historian yksiin kansiin. Annikaisa Knuutila kuvaa kummityötä moderniksi talkootyöksi. Mika Setälä kiittelee, että yhdistyksen pyörittämä kummitoiminta on ollut alusta lähtien hyvin tuloksellista. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Hallituksen puheenjohtaja Tapio Somppi kutsuu yrittäjinä ja yrityksien johtotehtävissä kannuksensa hankkineita ammattilaisia Pirkanmaan Yrityskummit ry:n uusiksi yrityskummeiksi. Hänen mukaansa vapaaehtoinen yrityskummitoiminta on juurtunut kolmessa vuosikymmenessä merkittäväksi palveluksi Pirkanmaalla.

Pirkanmaan Yrityskummit ry on toiminut 30 vuotta. Pyöreiden vuosien kunniaksi yhdistys on julkaissut Annikaisa Knuutilan ja Mika Setälän kirjoittaman Kokemus auttaa -nimisen teoksen.

Annikaisa Knuutila kuvailee Pirkanmaan Yrityskummit ry:n 30-vuotisen taipaleen kummilistaa kuka on kukin -kirjan nimistöksi, sillä vuosikymmenien saatossa maakunnan huippujohtajat ovat antaneet merkittävän panoksen kummitoiminnalle.

Mika Setälä korostaa pirkanmaalaista innovatiivisuutta. Pirkanmaalaiset eivät kopioineet pääkaupunkilaista mallia, vaan he rakensivat täysin omanäköisensä systeemin.

Puheenjohtaja Tapio Somppi sanoo, että yrityskummeilla on takanapäin aktiivisen toiminnan vuosikymmenet, joiden aikana vapaaehtoisvoimin tarjottavat palvelut ovat kehittyneet voimakkaasti. Kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti, ja tulokset ovat kiitettävät.

– Yrityskummien perustehtävä on säilynyt samana koko ajan.

– Suomen talous oli romahtamassa 1990-luvun alussa. Silloin vaarassa olivat kotitaloudet mutta ennen kaikkea yritykset. Maamme ajautui taantumaan ja taloushistoriamme syvimpään lamaan. Myös Pirkanmaalla oltiin suurien ongelmien äärellä. Tuolloin ponnistelut talouden elvyttämiseksi kohdistettiin ennen kaikkea teknologiayritysten viennin edistämiseen.

Somppi sanoo, että nyt yrityskummitoiminnan 30-vuotisjuhlavuonna eletään samantyyppisten epävarmuustekijöiden kanssa kuin toiminnan aloittamisen aikoina.

– Yrityskummitoiminnan erityispiirteitä ovat vapaaehtoisuus ja maksuttomuus.

Somppi muistuttaa, että yrittäjät ovat edelleen haasteidensa kanssa varsin yksin.

– Koko yhteiskuntamme kannalta on ratkaisevaa, miten yrittäjiä voidaan konkreettisesti ja tuloksellisesti auttaa.

Somppi kiteyttää, että yrityskummitoiminta on osoittautunut merkittäväksi voimavaraksi yhteiskunnassamme.

Pirkanmaan Yrityskummit ry:llä on tällä hetkellä 200 kummia, joista liki sata toimii aktiivisesti. Viime vuonna yrityskummit tekivät noin 11 000 tuntia 890 yrityksessä.

– Yrityskummitoiminnan jalokivenä on matala kynnys avun piiriin. Apua tarvitsevan on vaan hypättävä matalan kynnyksen yli.

Somppi vetoaakin pirkanmaalaisiin konkariyrittäjiin ja yrityksien vastuupaikoilla työskennelleisiin ammattilaisiin, että he kiinnostuisivat kokemuksensa ja osaamisensa hyödyntämisestä nuorien yrittäjien ja yrityksien hyväksi.

– Yrityskummit tarvitsevat joukkoonsa motivoituneita ja auttamisesta nauttivia uusia vapaaehtoisia.

Yrityskummeilla on merkittävä rooli

Entinen Tampereen elinkeinojohtaja ja Pirkanmaan TE-keskuksen sekä ELY-keskuksen ylijohtaja Riitta Varpe korostaa, että yrityskummitoiminta on kasvanut ja kehittynyt täysin omaan luokkaansa Pirkanmaalla. Hänen mukaansa Helsingissä alkanut yrityskummitoiminta sai aikanaan Pirkanmaalle jalkautuessaan täysin omanlaiset mittasuhteet.

Varpe muistuttaa, että 1990-luvun laman aikana esimerkiksi Tampereen työttömyysaste oli 23 prosenttia. Neuvostoliiton hajoamisen alkaminen vuonna 1985 ja lopulta koko Neuvostoliiton lakkaaminen vuoden 1991 joulukuussa romahduttivat Suomen idänviennin. Tuolloin uutukaiset valuuttaluotot koituivat monien yrittäjien ja yrityksien kompastuskiviksi.

– Seurasin Pirkanmaan kummitoiminnan ensimmäisiä vuosia hyvinkin läheltä mutta tavallaan yläperspektiivistä. Silloin aika toiminnan perustamiselle oli erittäin otollinen. Suomi oli lamassa. Uusia keinoja yritystoiminnan vauhdittamiseen tarvittiin. Samaan aikaan monet kokeneet yritysjohtajat eläköityivät tai joutuivat jättämään työpaikkansa. Vallitseva tilanne loi hyvän pohjan yrityskummitoiminnan kaltaiselle mentoripoolille. Kokemusta oli runsaasti jaettavana. Toiminta oli uraauurtavaa. Tuolloin ei puhuttu start-upeista eikä spin-offeista tai advisoreista.

Varpe teroittaa, että tuolloin myös julkisen puolen elinkeinopolitiikka oli murroksessa. Ennen elinkeinopolitiikka oli enemmänkin konservatiivista toimintaa, kuten teollisuusalueiden kaavoitusta, yritystonttien jakamista tai hallinnollisia neuvoja yritystoiminnan aloittamiseen.

– Uutta oli, että ryhdyttiin yhteistyössä ulkoisten toimijoiden kautta tarjoamaan täsmäapua yrityksien elinkaaren eri vaiheisiin. Ei virkamiehillä aina ollut sellaista toimialatuntemustakin edellyttävää osaamista, joten private-public-yhteistyölle olivat selvät perusteet ja tarve.

Varpen mukaan varsin nopeasti havaittiin, että yrityskummitoiminnalle oli valtava tarve muidenkin kuin teknologiayritysten joukossa. Toiminta laajennettiin koskemaan kaikkia toimialoja.

– Yrityskummitoiminta on kehittynyt koko ajan. Palvelut ovat korkeatasoiset. Laatu on kiitettävä.

Varpe kiteyttää, että kokemus auttaa.

– On hyvä katsoa peruutuspeiliin. Yrityskummitoiminnasta koottu kirja huomioi tärkeän työn.

Varpe herättelee, että maassamme yksinyrittäjien määrä kasvaa koko ajan. Heitä on tällä hetkellä runsaat 200 000.

– Näistä peräti 30 prosenttia ilmoittaa haluavansa kasvaa työnantajayritykseksi. Tässä on Suomen suuri mahdollisuus.

Yrityskummi sparraa ja opastaa

Yrityskummit teroittavat, etteivät he mene yrityksiin sanomaan, mitä niissä olisi tehtävä. Yrityskummi on nimenomaan sparraaja, opastaja ja kysymyksien esittäjä.

Kummin pääomana on hänen kokemuksensa ja vuosikymmenien kerryttämä taidollinen ja tiedollinen pääoma.

Yrityskummi ei ole konsultti. Hän toimii tehtävässään pyyteettömästi ilman rahallista korvausta.

Pirkanmaan Yrityskummit ry:llä on joukko tuotteistettuja palveluja. Niistä tärkein on klinikka. Apua tarvitseva yrittäjä kutsutaan klinikalle, jossa kahdesta neljään kummia käy yrittäjän kanssa läpi tämän kipukohtia. Klinikkakeskustelun jälkeen yrittäjä päättää palvelun etenemisestä.

Kasvu- ja kehittämisklinikan lisäksi tuotteisiin kuuluvat tukipalvelu-, omistajanvaihdos-, kansainvälistymis- open- ja startup-klinikka.

Kummit ovat mukana myös ELY-keskuksen Yrittäjyysbuusti-ohjelmassa sekä Tampereen kaupungin alkavan yrittäjän palveluohjelmassa nuorten mentorointi -osiossa.

Pirkanmaan Yrityskummit ry:n toiminnanjohtaja Tapani Kaskela sanoo, että apua hakeva yrittäjä tai yritys valitsee oman kumminsa.

– Toteutuman mukaan yrittäjät näyttävät valitsevan kummin, joka on fyysisesti kauempaa, eli ei ihan omalta paikkakunnalta.

Akaalaisia yrityskummeja ovat Eero Virtanen, Jukka Turunen, Juha Kosonen, Heikki Savikko, Timo Tommila ja Jori Paatsjoki.

Lempääläisiä yrityskummeja ovat Sirkka Hagman, Tommi Holopainen, Pertti Ratilainen, Rauno Toikka, Ari Raatikainen, Anu Kettula ja Kirsi Riihimäki.

Pirkkalaisia yrityskummeja ovat Heikki Ärrälä, Sari Vaajanen-Ärrälä, Matti Hannula, Tarmo Jukurainen, Tuula Malvisalo, Sakari Ruotsalainen, Sari Neva-aho, Otto Sabel, Lasse Kylätasku ja Pekka Ihalainen.

Kangasalalaisia yrityskummeja ovat Mikko Kuuppo, Vesa Nurminen, Tapio Somppi, Juha laiho, Aimo Jussila ja Mirja Jussila.

Orivesiläinen yrityskummi on Raimo Vähämaa.

Ylöjärveläisiä yrityskummeja ovat Kari Heikkinen, Reijo Karppinen, Tuomo Pälviranta sekä Anu Päivinen.

MATTI PULKKINEN

Kommentointi on suljettu.