Toijalan virastotalon purku jatkui lyhyen joulutauon jälkeen tiistaina 27. joulukuuta. Ensimmäinen kahdesta siivestä oli pitkälle purettu jo keskiviikkona 28. päivä. Purku-urakan toteuttavan Toivonen Demolition Oy:n toimitusjohtaja Antero Toivonen kertoo purkamisen etenevän nyt vauhdikkaasti.
– Helmikuussa talo on poissa. Nyt on käynnissä rungon purku. Haitta-aine- ja sisäpurku on tehty, nyt laitetaan seinät nurin ja pulveroidaan ne, Toivonen luettelee.
Viimeisimpiä purkuvaiheita tulee olemaan lattioiden ja perustusten purku. Osittain talon alla on myös kellari.
– Kellaritilat ovat sellaisia pieniä pistoja siellä täällä rakennusalalla. Ne lähtevät viimeisenä.
Raudoitusraudat ovat purkajan omaisuutta
Virastotalossa on tässä vaiheessa enää lähes pelkkää kiveä. Lisäksi rakennuksesta irtoaa vielä pieni määrä puuta ja kattohuopaa. Toivosen mukaan työmaa ei ole juuri kiinnostanut sivullisia.
– Valokuvaajia tai muita uteliaita ei ole hirveästi näkynyt, ihan rauhassa on saatu tehdä.
Kun kaikki tiili- ja betonirakenteet on purettu, ne murskataan ja rakenteissa olevat raudoitusraudat poistetaan. Toivonen arvelee rautaa kertyvän merkittävä määrä.
– Sitä kertyy noin 150 tonnia. Raudat kuuluvat purkajalle eli meille, Toivonen muistuttaa.
”Käytetään sitten kun tarvitaan”
Murskattu tiili ja betoni päätyvät pääsiassa tienpohjiksi Arolan kartanon maille. Murskatun kierrätysmateriaalin käyttö tähän tarkoitukseen on vielä lupavaiheessa.
Arolan kartanon isäntä Arto Arola kertoo murskatun kiviaineksen päätyvän muun muassa pelto- ja metsäteiden pohjiin. Uutta tietä ei ole tarkoitus rakentaa.
– Teitä ja muita rakenteita vahvistellaan, peltoteitä pitää pohjustaa. Pihaan varmaan laitetaan mursketta myös, kun tämä on savista aluetta, Arola juttelee.
Pelto- ja metsäteitä pitää Arolan mukaan vahvistaa, jotta niillä pystytään ajamaan kuljetuskaluston mahdollistamilla täysillä tonnimäärillä. Vahvistustarkoitukseen murskattu betoni on Arolan mukaan loistavaa kierrätysmateriaalia.
– Sillä on sellainen hienous, että se osaa kovettua uudestaan. Siksi se on kantavaksi kerrokseksi hyvää. Sepeliä pitäisi laittaa paljon paksumpi kerros, Arola laskee.
Murskeen käytön myötä myös rahaa säästyy huomattava summa. Tiet olisi pitänyt kuitenkin korjata, vaikka mursketta ei olisi ollut saatavilla virastotalon purkutyömaalta.
– Sepelihän maksaa useita kymmeniä euroja tonni. Nyt selvitään ilman suurempia kustannuksia. Sehän on aina ympäristön etu myös, kun kierrätetään. Haittapuolena on se, että jokainen käytetty kilo mursketta pitää luvittaa, neitseellisiä materiaaleja olisi voitu käyttää ilman luvitusta, Arola harmittelee.
Murskattava kiviaines on vielä toistaiseksi Toijalassa. Kun se siirretään Arolalle, ei hän aio käyttää kaikkea kerralla.
– Tiestöä tehdään ja huolletaan muun maataloustyön ohessa, ei mursketta ajeta heti mihinkään hirveällä kiireellä. Käytetään sitten kun tarvitaan, Arola suunnittelee.
Kommentointi on suljettu.