Ilmastonmuutoksen hillitsemistä edistävässä CANEMURE-hankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä Liisa Hyttinen kiittelee, että ilmastotyö on hyvällä mallilla Pirkanmaalla. Pirkanmaan liitossa toimivalla Hyttisellä on jo lähes kolmen vuoden tuntuma maakunnan eri tahojen ponnistuksista hiilineutraalisuuden tiellä. Hänen mukaansa ilmastotyön rintama laajenee koko ajan. Lisäksi ilmastotyöstä on tullut normaali osa lukuisten toimijoiden arkea.
Projektipäällikkö Liisa Hyttinen sanoo, että ilmastotyö etenee koko ajan suotuisasti Pirkanmaalla.
– Ilmastotyössä edistymisen vire on vahvasti myönteinen. Työ kantaa hedelmää. Tulokset ovat konkreettisia, arjessa näkyviä.
Hyttinen teroittaa, että ilmastotyötä tehdään luontevasti yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Mukana ovat kunnat, elinkeinoelämä, Tampereen korkeakouluyhteisö, eri julkisen sektorin toimijat sekä lukuisat järjestöt ja yhteisöt.
– Rintama levenee koko ajan. Ilmastotyö on oikeasti arkipäiväistynyt. Tämä on hyvä juttu. Nykyään, kun asiasta puhutaan tai käynnistämme uusia ilmastotyöhankkeita, niitä ei tarvitse aloittaa perusteista.
Hyttinen muistuttaa, että ilmastotyötä on ehditty tehdä jo ennen CANEMURE-hanketta pitkään Pirkanmaalla, ja ilmastotyölle on luotu hyvä pohja. Ilmastotyö on hyvässä jamassa. Alalla tekemistä ja töitä riittää, mutta toiminta ei ole enää narulla työntämistä. Hyttinen kiittelee erityisesti Pirkanmaan ELY-keskusta, joka on tehnyt jo pitkään alueella vaikuttavaa ilmastotyötä ja toteuttaa CANEMURE-hanketta yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa.
– Esimerkiksi poliittinen selkäranka, selusta on turvattu laajalla rintamalla.
Pirkanmaan liitto on määrätietoisesti mukana ilmastotalkoissa. Asiaan vihkiytymisen vakavuudesta kertoo se, että maakuntahallituksen yhteydessä toimii erillinen hallituksen jäsenistä koostuva ympäristö- ja ilmastojaosto. Siinä on jokaisella maakuntahallituksessa edustetulla puolueella jäsen ja varajäsen. Jaosto ohjaa Pirkanmaan toimintaa hiilineutraaliin suuntaan. Jaosto vaikuttaa linjauksillaan muun muassa kaavoitukseen, Euroopan unionin rahoitukseen ja edunvalvontaan.
Hyttinen toimii ympäristö- ja ilmastojaoston sihteerinä. Hänen mukaansa jaoston työskentely on syväluotaavaa. Jaosto pureutuu kulloinkin ajankohtaisiin asioihin ja esimerkiksi Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan toimenpanoon liittyviin teemoihin.
Lähivuodet ovat ratkaisevat
Liisa Hyttisen mukaan seuraavat viisi vuotta näyttää suunnan, miten pirkanmaalaiset onnistuvat saavuttamaan ilmastotavoitteensa, eli miten päästöt saadaan laskemaan.
– Kyse on siitä, miten puheet realisoituvat teoiksi. Ilmastotyössä onnistuminen edellyttää historiallisen valtavaa yhteiskunnallista muutosta, uudenlaista ajattelutapaa ja uraauurtavia tekemisen tapaa. Kansakuntana meidän on osattava jättää paljon taakse.
Hyttinen muistuttaa realiteetista, kuten kaikissa muissakin asioissa, kaikki ihmiset eivät ole samalla tavalla kiinnostuneita ilmastoasioista. Ihmiset osallistuvat omalla vauhdillaan ja tavallaan ja osa ei välttämättä tule koskaan aktiivisella tavalla mukaan, vaikka itse muutos koskettaa meitä kaikkia.
– Onnistumme, kun valtaosa sitoutuu ja toimii yhteisesti sovituilla säännöillä.
Yhteistyötä kattavalla rintamalla
CANEMURE-hankkeessa projektipäällikkönä toimivalla Liisa Hyttisellä on sataprosenttisesti tulevaisuusorientoitunut työsarka. Hanke edistää ilmastonmuutoksen hillintää. Pirkanmaalla on hiilineutraalitiekartta. Hyttinen auttaa käynnistämään maakunnassa ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Hän on aktiivinen viestijä ja ylläpitää teeman mukaista vuorovaikutusta.
Hyttisen mukaan kunnat ovat erittäin tärkeässä asemassa. 17 kuntaa Pirkanmaan 23 kunnasta on jo nyt hinku-kuntia. Hinku-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa kasvihuonepäästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin, kuten asukkaisiin, yrityksiin, maa- ja metsätalousyrittäjiin sekä vapaa-ajan asukkaisiin, siten, että alueen kasvihuonepäästöjen vähenemisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta.
– Hinku-kunnaksi julistautuminen on merkittävä asia. Se kertoo vahvasta poliittisesta tahdosta. Lisäksi hinku-kuntana oleminen vaikuttaa imagoon, kuntakuvaan. Esimerkiksi Hämeenkyrö lanseerasi Pirkanmaan vihreähelmi -brändinsä hyvin eturivissä.
Pirkanmaan hinku-kunnat ovat Akaa, Hämeenkyrö, Kangasala, Kuhmoinen, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi.
Hyttinen korostaa, että runsaat 80 prosenttia pirkanmaalaisista asuu hinku-kuntien alueella. Pirkanmaalla on 526 600 asukasta.
Puolestaan Ikaalinen, Juupajoki, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat eivät ole hankkiutuneet hinku-kunniksi.
Tampereella on oma Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta.
Akaa, Pälkäne, Urjala ja Valkeakoski ovat tehneet oman Etelä-Pirkanmaan ilmasto-ohjelman.
Tampereen kaupunkiseudun muodostavat kahdeksan kuntaa ovat laatineet Kohti hiilineutraalia kaupunkiseutua 2030 -ilmastotyön tiekartan. Lisäksi kahdeksalla kunnalla on omat hiilineutraalitiekartat.
Pirkanmaan liitolla ja Pirkanmaan ELY-keskuksella on vahvasti sormensa pelissä: Hinku-maakunta, Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartta ja Pirkanmaan päästövähennyspolku.
Hyttinen kiittelee, että pirkanmaalainen elinkeinoelämä on myös mukana ilmastotyössä. Esimerkiksi Kauppakamari on tiennäyttäjä esimerkiksi yrityksille suunnattujen päästövähennyskoulutusten ja tiedon levittämisen saralla.
Lisäksi mukana on useamman maakunnan alueelle levittäytyvä Tampereen hiippakunta ja siihen kuuluvat paikallisseurakunnat.
– Sidosryhmään yhteistyökumppaneina kuuluvat myös Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Suomen ympäristökeskus SYKE, Luonnonvarakeskus Luke ja Ilmatieteenlaitos, Hyttinen luettelee.
Kolme isoa tekijää
Liisa Hyttinen tiivistää, että päästötavoitteen saavuttamiseksi keskeisimmät sektorit Pirkanmaalla ovat energia, liikenne ja maatalous.
Hyttinen kiittää, että energiasektorilla Pirkanmaalla on tehty jo todella paljon. 15 viime vuoden aikana päästöt ovat tulleet tuntuvasti alas. Tätä hyvää työtä on tärkeää jatkaa myös tulevina vuosina.
Hyttinen korostaa, että liikenne koskettaa tavalla tai toisella jokaista pirkanmaalaista. Pirkanmaalla ratkotaan aktiivisesti joukkoliikennehaasteita. Liikenteen sähköistyminen on ollut arvioitua nopeampaa.
Hyttinen uskoo, että maataloudessa otetaan määrätietoisesti käyttöön uudenlaisia viljelymenetelmiä, jotka sitovat tehokkaasti hiilidioksidia. Ilmastoystävälliset työkoneet valtaavat alaa. Tiloilla tarvittava energia tuotetaan kestävin arvoin. Vahvasta maataloudestaan kuulussa Sastamalassa on tehty hyvin moderneja ratkaisuja ilmastoystävällisyyden innoittamana.
Hyttisen mukaan ilmastoystävällisiä tekoja voi toteuttaa luontevassa ja taloudellisesti sopivassa aikataulussa. Kun esimerkiksi talouden auto tulee vaihtokuntoon, siinä on mainio etappi valita käyttövoimaltaan ilmastoystävällinen vaihtoehto.
– Ylipäänsä, kun jokin asia on menossa uusiksi, silloin on tuumaamisen paikka.
Kahden lapsen äitinä Liisa Hyttinen on miettinyt, miten heidän perheessään ratkotaan ja opetetaan ilmastoystävällistä elämäntapaa ja maailmaa.
– Otamme asiat esille siten, että esitämme ne arkipäivään kuuluvina seikkoina. Emme puhu tavalla, joka synnyttää pelkoa. Meillä on käytössä biokaasuauto, kerromme sitä tankkaamassa, mitä tankkiin menee.
– Opetamme luonnossa liikkumista, luonnon monimuotoisuutta ja sen varjelemisen merkitystä. Mielestäni on hyvä, että lapsen kädet ovat mullassa. Kasvatetaan ja viljellään jotakin yhdessä.
– Kierrättäminen on arkea. Kun lapsi pyytää jotakin leikkikalua, katsomme, löytyykö sellainen Tori.fi:stä.
MATTI PULKKINEN