Futsalin EM-kisoissa Suomen maalintekijöihin kuulunut Juhana Jyrkiäinen on myös opettaja. Seuratasolla Akaa Futsalia edustava Jyrkiäinen kertoo, mitä katsojilta jää usein näkemättä ja mitkä oppiaineet ovat olleet hänelle uralle suurimmaksi hyödyksi. Jyrkiäinen opettaa Kangasalla.
Koulun eri oppiaineista minulle on ollut futsalissa eniten hyötyä…
… vieraista kielistä. Meilläkin maajoukkueessa kroatialainen ja serbialainen valmennus käyttää englantia. On hyvä, että pystyy ilmaisemaan itseään vieraalla kielellä, ei sitä tarvitse täydellisesti osata. Maajoukkueessa joku osaa esimerkiksi vähän espanjaa ja joku portugalia – ja mitä enemmän me ymmärrämme vastustajien puheita pelissä, sitä enemmän voimme saada hyötyä. Meillä on taas etulyöntiasemana ja salaisena aseena suomi, jolla voimme pelin aikana huudella toisillemme ilman, että vastustaja ymmärtää.
Meillä on myös aika kouluttautunut joukkue, ja nostan esiin kognitiiviset taidot ja halun oppia. Tosi paljon opiskelemme vastustajan pelitapoja – katselemme videoita, keskustelemme ja teemme ryhmätöitä.
Koulun liikuntatunnilla…
… olen yrittänyt opettaa monipuolisesti liikuntaa. Olisimmekohan luokan kanssa pelanneet syksyn aikana yhden kerran futsalia, vaikka liikuntaa on useampi tunti viikossa… Muiden luokkien oppilaat saattavat enemmän pyydellä tulemaan opettamaan futsalia. Kaikenlaisia pienpelejä ja sisäjalkapalloa voi koulussakin pelata, mutta futsalissa pitäisi olla kuitenkin kaikilla esimerkiksi sisäpelikengät.
Päädyin futsalin pariin…
… Sääksjärven Loiskeen jalkapallokasvattina, kun meillä ei ollut talviharjoittelumahdollisuuksia. Talvisin pelasimme futsalia pikkukentällä, maaleja tuli paljon ja pärjäsimmekin hyvin. Huomasin, että tästä tykkään enemmän kuin jalkapallosta, jossa isolla kentällä tulee paljon juoksemista ilman palloa. Pelasin juniorivuodet kuitenkin loppuun jalkapalloa, ja pääsin sitten nuorena poikana Futsal-liigaan. Pirkanmaalla on tosi paljon joukkueita.
Jalkapalloa tykkään edelleen katsella, mutta kun valinta piti tehdä, futsal sopi minulle paremmin, koska peli on nopeaa, koko ajan tapahtuu ja tykkään maalinteosta. Siisti laji!
Futsalin EM-kisat…
… ovat olleet ainutlaatuinen kokemus. Vaikka aika eristyksissä olemmekin, toisessa päässä hotellin aulaa voi nähdä pelaajia, joita on nähnyt aiemmin vain televisiossa isojen liigojen peleissä. Kaikesta huomaa, että kyseessä on iso tapahtuma – aikataulutkin on suunniteltu minuutilleen, ellei jopa sekunnilleen. Pelialusta on ollut paras, jolla varmaan kukaan meistä on koskaan pelannut, ja ottelut pelataan kirjaimellisesti kirkkaissa valoissa. Olosuhteet ovat niin huiput kuin vain olla voi.
Tuntuu erittäin epäreilulta, että yleisö ei ole voinut olla otteluissa mukana ennen kuin vasta lohkovaiheen viimeisistä peleistä lähtien. Suomi oli Hollannin jälkeen eniten kisalippuja varannut maa, vaikka pieni maa ollaankin. Jo aiemmin ratkaisevat EM-karsintapelit jouduttiin pelaamaan loppuunmyytyjen katsomoiden sijaan ilman yleisöä.
Katsoja ei useinkaan huomaa…
… esimerkiksi sitä, että kun pelaajia on kentällä vähemmän kuin jalkapallossa, vastustajaa puolustetaan hyvin paljon tämän ominaisuuksien mukaan. Vaikkapa italialainen Merlin on niin hyvä oikealla jalalla ja harhauttelijana, että häntä on pakko puolustaa kahdella pelaajalla ja tehdä sitten sen vuoksi kompromisseja muualla päin kenttää. Ylipäätään vastustajaa yritetään aina ajaa niin sanotulle huonommalle jalalle.
Vaikkapa kulmapotkutkaan eivät ole mitään summittaisia sinne päin vetämisiä, vaan meillä on sovittuna tietyt liikkeet ja kuviot, joista on myös variaatiot, jos vastustaja ei toimikaan sillä tavalla kuin olimme odottaneet. Myös lentävän maalivahdin tai koko kentän prässin ajoituksen ja reagoimisen kanssa on paljon etukäteen sovittuja asioita – hyvin suunniteltu on tavallaan puoliksi tehty. EM-kisoissa se on hyvin mahdollista, kun käytössä on riittävästi aikaa pelien välillä ja hyvät videomateriaalit.
Futsal-pelaajan arki Suomessa…
… on oikeastaan aika raskasta. Suomen liigassa on vain joitakin ammattilaispelaajia. Kun käy töissä, kotona on kaksi pientä lasta ja laji menee ammattimaisempaan suuntaan eli treenimäärät kasvavat, sekä sitten päälle tämä arvokisaruljanssi leirityksineen, mennäänhän tässä vähän äärirajoilla. EM-kisoissa olemme päässeet elämään ammattilaisurheilijana.
Olen kuitenkin ajatellut niin, ettei minulla ole suurta hinkua ammattilaiseksi – olen saanut opiskella ammatin, teen mielekästä työtä ja minulla on vakituinen virka. Tulevaisuudessa varmaan yleistyy ”puoliammattilaisuus”, eli pelaajat tekevät enemmän työtä, joka ei haittaa urheilua.
Suomen futsalmaajoukkueen EM-kilpailut päättyivät maanantaina niukkaan 2-3 (1-2)-tappioon Portugalille.
Juttu on julkaistu alun perin Sydän-Hämeen Lehdessä. Akaan Seutu ja Sydän-Hämeen Lehti kuuluvat Pirmediat-konserniin.
