Loppukesästä 2020 puretun Hirvialhon koulun purkamiseen myönnettiin lupa Pirkanmaan maakuntamuseota kuulematta. Rakennustutkija Jari Heiskanen maakuntamuseolta kertoo, että lausunnon pyytäminen olisi ollut vähintäänkin suotavaa.
– Lausunnon pyytäminen ennen purkamista olisi ollut maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukaista, Heiskanen muotoilee.
Hirvialhon koululla tehtiin kuitenkin valokuvadokumentointia museologian harjoitustyönä ennen purkamista. Oliko museo siis kuitenkin tietoinen koulun purkamisesta, jos siellä tehtiin museologian harjoitustyö?
– Purkupäätös oli jo tehty, ja purkutyöt käynnistymässä, kun valokuvadokumentointia ehdotettiin, Heiskanen kertoo.
Sitä Heiskanen ei kerro, mitä museo olisi lausunut, jos siltä olisi kysytty asiaa ennen purkamista.
– Hirvialhon koulun arvot olisi tullut tutkia ennen purkamisluvan myöntämistä, Heiskanen toteaa.
Akaan kaupunki suunnittelee tälläkin hetkellä useamman vanhan koulun tulevaisuutta. Olisiko kaupungin siis kysyttävä maakuntamuseon lausunto jokaisesta koulusta ennen mitään päätöksiä?
– Maakuntamuseo käy mielellään vuoropuhelua koulujen tulevaisuudesta kulttuuriympäristön näkökulmasta, Heiskanen sanoo.
Akaan vs. rakennustarkastaja Janne Uusimaa kertoo, että Akaan rakennusvalvonta ei kysy systemaattisesti lausuntoa kaikista purettavista kohteista museolta jatkossakaan.
– Rakennusvalvonta tekee asiassa oman esiselvityksen ja harkinnan muun muassa lausuntopyynnöistä, Uusimaa sanoo.
– Ainakin terveyskeskusten osalta rakennusinventointia on tehty ja kouluverkkoselvitystäkin on laadittu rakennussuojeluasioihin liittyen Akaan alueesta. Kulttuurihistoriallisia alueita ja arvorakennuksia tulee toki riittävästi ja asiamukaisesti suojella ja tarvittaessa dokumentoida, Uusimaa jatkaa.
”Kriteereitä ei ollut”
Hirvialhon koulun purkamisesta tehtiin päätös sittemmin Humppilan kunnanjohtajaksi siirtyneen Jyri Sarkkisen toimiessa Akaan kaupunkikehitysjohtajana. Sarkkinen uskoo kaupungin toimineen perustellusti ja normaalien menettelytapojen mukaan.
– Rakennustarkastaja myöntää purkamisluvan joko omana asianaan tai rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Uudisrakennukselle ei samassa yhteydessä haettu lupaa, joten purkulupa on mitä todennäköisimmin käsitelty omana asianaan, Sarkkinen uskoo.
Hirvialhoa ei suojellut kaava eikä ikä.
– Kaavassa ei ole suojelumerkintää eikä 1960-luvun rakennus millään määrin ikänsä puolesta täyttäisi suojeluperustetta eikä sitä kautta ole lain puitteissa suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena. Kriteereitä suojelulle ei ollut, Sarkkinen näkee.
– Kyse oli kohtuullisen nuoresta rakennuksesta, eikä se ollut arkkitehtonisesti merkittävä rakennus tai rakennustaiteellisesti merkittävä kohde. Ei ole nähdäkseni mitään sellaista kriteeriä, että asiaa olisi pitänyt edes pohtia. Näkisin, että rakennustarkastaja on toiminut täysin oikein, Sarkkinen toteaa.
Museo puuttunut Akaan purkuihin aiemmin
Toijalan keskustassa sijaitsevan kivisakastin puiston naapuriin vuonna 2016 rakennetun, niin sanotun Neliapilan talon tontin raivauksella on yhtymäkohtia Hirvialhon koulun purkuun. Neliapilan tontilla sijainneen vanhan rakennuksen purkuun oli myönnetty kaupungin toimesta lupa, maakuntamuseota kuulematta.
– Silloin olisi ehkä pitänyt ymmärtää pyytää lausuntoa museolta. Maakuntamuseosta otettiin yhteyttä ja todettiin, että työmaa on niin lähellä vanhaa hautausmaata, että maakuntamuseosta tullaan paikan päälle ja pidetään katselmus. Lopputulos oli, että kun kaivetaan niin lähellä vanhan hautausmaan muuria, pitää olla arkeologi paikalla kiinteiden muinaisjäännösten löytymisen varalta. Arkeologi seisoi sitten kolme päivää kuopan reunalla, eikä mitään löytynyt, Sarkkinen muistelee.
