Tänä kesänä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamista koskevat lait hyväksyttiin vihdoin eduskunnassa. Kummallista, että sitä oli lopulta oikeastaan yllättänyt asiasta, mutta näinhän siinä monesti käy, kun prosessi kestää pitkään. Nyt on päätös kuitenkin tehty, ja kuntien rooli tulee muuttumaan vuonna 2023 paljon, kun kuntien järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Samalla myös kuntatalous asettuu kokonaan uuteen uomaan ja kuntien tulot pienenevät lähes puoleen. Toki myös kuntien menot vähenevät, mutta valitettavasti olemassa oleva lainakanta ei häviä minnekään.
Kuntatalouden lisäksi myös kunnan organisaatio supistuu, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveydenhuolto on työllistänyt merkittävän osan kunnan työntekijöistä, ja vuoden 2023 alusta lukien kuntien henkilöstömäärä puolittuu nykyisestä. Käytännössä tämä muutos tulee vaikuttamaan määrällisesti ja sisällöllisesti myös kuntien yleishallinnossa työskentelevien johtajien työtehtäviin – erityisesti tietysti henkilöstöjohtajan työhön.
Useammassakin Akaan Seudun artikkelissa on viime viikkoina käsitelty kunnan henkilöstön tilaa ja henkilöstöjohtamista. Lisäksi sekä Akaan Seudussa että paikallisessa Akaan kuntapolitiikka -ryhmässä on keskusteltu erityisesti Viialan yhtenäiskoulun henkilöstön määräaikaisuuksien suuresta määrästä suhteessa sekä valtakunnalliseen tasoon että pelkästään oman kunnan sisällä suhteessa muihin kouluihin.
Jo nyt perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen osuus kuntien menoista ja kuntien henkilöstöstä on kohtuu suuri, mutta vastaisuudessa näiden lakisääteisten tehtävien merkitys kunnassa vain korostuu entisestään. Perusopetus ja varhaiskasvatus ei voi tulevaisuuden kunnassa jäädä lapsipuolen asemaan suhteessa elinvoimajohtamiseen, vaan niiden laatuun on panostettava. Tämä tarkoittaa käytännössä myös Akaan kaupungissa sitä, että tavoitteeksi on asetettava osaava perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö ja henkilöstön pysyvyys. Se ruohonjuuritason työ, jota kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tehdään, kantaa hedelmää paitsi yksilöiden ja perheiden myös kunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta.
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä onnistumisen voi jopa katsoa olevan jonkinlainen tulevan vuoden 2022 jälkeisen paikallishallinnon onnistumisen mittari. Mikäli kunnat eivät tässä onnistu, niin voiko tosiaan käydä niin, että esimerkiksi perusopetus siirretään kunnilta maakunnille? Tästäkin käydään jo keskustelua.
Kunhan valtuustopuolueiden paikkaneuvottelut saadaan päätökseen, on syytä siirtää katse rivakasti kohti talousarvion ja taloussuunnitelman tekemistä ja huolehtia siitä, että perusopetuksen resurssit saadaan vihdoin asianmukaiselle tasolle niin, että perusopetuksen henkilöstön määräaikaisuuksiin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen voidaan puuttua. Kevään rekrytointiralli ja määräaikaisten työntekijöiden valuminen ympäristökuntiin ei voi olla enää kenellekään Akaassa jokakeväinen yllätys.
Laskelmat eri vaihtoehdoista on tehtävä nopeasti, jotta niitä tosiasiallisesti voidaan tulevana syksynä talousarviota ja -suunnitelmaa tehtäessä hyödyntää. Vastuu asioiden etenemisestä on sekä valtuutetuilla että valmistelevilla virkamiehillä, mutta valtuusto viime kädessä vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Valta on siten valtuutetuilla, ja nyt on puolueiden ja tuoreiden vaaleilla valittujen valtuutettujen näytönpaikka.
Susanna Noki
Kirjoittaja on humanisti (FM, Suomen historia) & hallintotieteiden ylioppilas
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
