Saksalainen oikeustieteilijä, taloustieteilijä ja sosiologi Max Weber luennoi oppilailleen 1910-luvun loppupuolella politiikasta ja poliitikoista. Weberin mukaan ”[s]e, joka harjoittaa politiikkaa, tavoittelee valtaa – joko välineenä muiden päämäärien – ideologisten tai egoististen – tavoittelussa tai sitten valtaa ’sen itsensä takia’ nauttiakseen sen tuomasta arvovallan tunteesta”. (Ks. Weber, Max, Tapani Hietaniemi, ja Risto Hannula. Tiede ja politiikka: kutsumus ja ammatti. Vastapaino, 2009, s.71.)
Yllä siteerattu Weberin määritelmä politiikan harjoittajista on kaikella tapaa varsin ikävä. Haluanko äänestää ehdokasta, joka on kovin ideologiavetoinen? Entä ehdokasta, joka tavoittelee valtaa egoistisista syistä? Mukavalta ei tunnu sekään ajatus, että valittu ehdokas antautuisi valtuustokaudella vain nauttimaan valtuutetun roolin tuomasta arvovallan tunteesta.
Valtuutettujen viinerit, kammat ja kampaviinerit puhuttavat myös turuilla ja toreilla – kokouspalkkioista puhumattakaan. Viinereitä akaalaiset valtuutetut eivät enää kokouksissa nauti, ja kampavaltuutetuistakin puhuminen on hieman hankalaa, kun kokousten esityslistat lähetetään sähköisesti, eikä esityslistaa tarvitse siten kaivaa kokouksen alussa kamman piikillä avatusta kirjekuoresta esiin. Toki asioihin perehtymättömyys näkyy sitten jollain muulla tapaa.
Kuntaliiton selvityksen mukaan valtuutetun ja hallituksen jäsenen kokouspalkkio oli kuluvan valtuustokauden alussa keskimäärin 80 euroa, joten koville tuntipalkoillekaan ei kokouksissa istumalla pääse, sillä niin pitkiksi tahtovat kokoukset meillä venyä. Lisäksi luottamushenkilötyöhön kuuluu paljon muutakin kuin vain kokouksissa istumista, mikä on hyvä muistaa luottamushenkilöiden ”tuntitaksoja” laskiessa.
Kuntaliiton kuntapäättäjätutkimuksen mukaan Akaan kokoisissa kunnissa luottamushenkilöt käyttävät viikkotasolla keskimäärin 6,8 tuntia luottamushenkilötyöhön. Valtuuston jäsenillä kuluu aikaa luottamustehtävien hoitamiseen keskimäärin 6,2 tuntia ja hallituksen jäsenillä 8,7 tuntia viikossa. Tämä perehtymiseen ja valmisteluun käytetty työ on rivikuntalaiselle usein kovin näkymätöntä. Lisäksi keskiarvo on tietysti aina keskiarvo, mikä tarkoittaa sitä, että tunnollisimmat luottamushenkilöt käyttävät viikkotasolla yhteisten asioiden hoitoon huomattavasti enemmän aikaa kuin yhden työpäivän työtunnit.
Weber jakaa poliitikot tilapäispoliitikkoihin ja sekä sivu- että päätoimisiin poliitikkoihin. Suurin osa meistä kuntalaisista on juuri tuollaisia ensiksi mainittuja tilapäispoliitikkoja: äänestämme vaaleissa, saatamme satunnaisesti kommentoida päivänpolitiikkaa somessa tai oikein kovan puhdin saatuamme kirjoittaa mielipidekirjoituksen lehden yleisönosastopalstalle. Kuntamme poliittiset päättäjät ovat puolestaan sivutoimisia poliitikkoja, sillä luottamustehtävä ei pienessä kunnassa elätä harjoittajaansa. Toki politiikalle voi elää, vaikka sillä ei eläisikään.
Vain isoimmissa kunnissa johtavat poliitikot hoitavat puheenjohtajan tehtävää päätoimisesti ja elävät poliittisten tehtävien hoitamisesta maksetulla palkkiolla. On sinänsä suuri ihme, että tänäkin vaalikeväänä yli 30 000 ihmistä lähti ehdolle kuntavaaleihin ja on valmiita uhraamaan omaa aikaansa yhteisten asioiden eteen.
Entä millä perusteella me kuntalaiset lopulta äänestyspäätöksemme teemme?
Asia mietitytti minua siinä määrin, että tutustuin Sami Borgin kirjoittamaan vuoden 2017 kuntavaalien kuntavaalitutkimukseen. Borgin mukaan äänestyspäätöksiimme vaikuttavat esimerkiksi ehdokkaan ikä ja sukupuoli, mutta näitä tärkeämpiä seikkoja äänestettäessä ovat kuitenkin ehdokkaan puoluekanta, kyvykkyys, luotettavuus ja näkemykset. Edellä luetellut seikat eivät ehkä ketään suoranaisesti yllätä. Sen sijaan itse kieltämättä yllätyin siitä, miten suuri osa valitsijoista tunsi äänestämänsä ehdokkaan joko henkilökohtaisesti tai ystävän, tuttavan tai sukulaisen kautta.
Politiikkaan ja poliitikkoihin suhtaudutaan helposti varsin kielteisesti, joten onko meidän äänestäjien helpompi liittää positiivisia määreitä tuttuun kuntavaaliehdokkaaseen kuin vähän vieraampaan ehdokkaaseen?
Niin tai näin, äänestyskopeilla tavataan.
Susanna Noki
Kirjoittaja on humanisti (FM, Suomen historia) & hallintotieteiden ylioppilas.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
