Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola on ollut virassaan vajaan vuoden. Vuodesta 1995 Urjalaa johtanut Hannu Maijala ilmoitti juuri jäävänsä eläkkeelle tämän vuoden lopussa. Jukka Varonen taas aloitti Valkeakosken johdossa vuonna 2013 toimittuaan sitä ennen samaisen kaupungin talous- ja kehittämisjohtajana.
Kolme johtajaa, kolme erilaista aikakautta ja kolme erilaista näkemystä Etelä-Pirkanmaan seutukunnasta ja omasta kunnastakin.
Yhteinen vahvuus kadonnut
Hannu Maijala oli allekirjoittamassa 1995 viiden kunnan seutusopimusta, joka määritteli seudulle huimat tavoitteet. Oli seutuvaltuusto, seutuhallitus sekä Etelä-Pirkanmaan aluekeskusohjelmat. Seutukunnalla oli myös yhteinen kehitysyhtiö ja EU-rahaa jaettavana.
– Nykyään Etelä-Pirkanmaan seutukunta on haalea muisto menneistä yhteistyön ajoista. Nyt tämä alue on lähinnä neljän kunnan – Pälkänekin mukana – alue kartalla. Kukkakimppu ja kepeät mullat vuonna 1993 perustetun seutukunnan arkulle, sanoo Maijala.
Tänään Etelä-Pirkanmaalla ei ole kehitysyhtiötä, ei seutuhallintoa eikä seutujohtajaa.
– Kuntajohtajat kokoontuvat epäsäännöllisesti keskustelemaan. Seudun kunnat kehittyvät sisäänpäin.
Selkeää seutukuntaa ei ole olemassa Akaan Antti Peltolallekaan. Peltola näkee Etelä-Pirkanmaan omaleimaisina ja omat erityispiirteet omaavina kuntina, jotka tekevät yhteistyötä muun muassa palvelutuotannossa.
Valkeakosken Jukka Varonenkin puhuu kuntien välisestä yhteistyöstä eikä seutukunnasta.
– Etelä-Pirkanmaan seutukunta syntyi alueluokitusjärjestelmän pohjalta. Toki alueen kunnilla – erityisesti Akaalla ja Valkeakoskella – on paljon yhteistä jo historiasta. Seutukunnasta on muodostunut Tampereen kehyskuntien jälkeen selkein ja monipuolisin yhteistyöalue, sanoo Varonen.
Yhteisen sävelen soisi soivan
Hannu Maijalan mielestä seutukunnan kuntien välinen yhteistyö on nykyään niin vähäistä, että on vaikeaa arvioida, onko yhteistyö hyvää vai huonoa.
– Yhteinen tahtotila puuttuu. Nämä kunnat puuhailevat omiaan. Akaa ja Urjala rahoittavat yhteisen vuodeosaston ja työpaikat Valkeakoskelle. Vähässä ovat kiitokset olleet Valkeakosken suunnasta.
Antti Peltolan mielestä yhteistyö taas on hyvää ja toimivaa niiltä osin kuin sitä tehdään.
– Yhteistyössäkin on toki aina kehitettävää.
Kuntien talousongelmien nyt koronapandemiankin vuoksi kiristyessä Jukka Varonen käynnistäisi seutukunnalla nopeasti tiiviin vuoropuhelun uusien yhteistyömuotojen synnyttämiseksi.
– Kaikki kivet pitäisi kääntää joka sektorilla.
Kunnanjohtajana jo jäähdyttelevä Hannu Maijala näkee maakunnallisuuden nousseen seudullisuuden sijaan.
– Pirkanmaan kuntajohtajat tapaavat säännöllisesti ja valmistelevat tulevaa yhteistyötä esimerkiksi Pirkanmaan maakunnan sote-uudistuksen ja maakunnallisen työllisyyden kuntakokeilun muodossa.
Myös Antti Peltola kiittelee maakunnallista yhteistyötä. Yhdessä suunnitellaan muun muassa sote ja tavoitellaan kulttuuripääkaupungeiksi.
– On koko Pirkanmaan etu, että myös maakunnan reuna-alueiden kunnat säilyvät elinvoimaisina ja vahvoina.
Kadonnut vai keskellä ei mitään
Valkeakosken kaupunginjohtaja katselee maakuntakaavaa puhuessaan kaupunkinsa asemasta. Kaavassa Valkeakoskea kehitetään seutukeskuksena.
– Valkeakoskella on kehittynyt tiivis kaupallinen keskus, laaja koulutus- ja sotepalvelutarjonta sekä merkittävästi kulttuuria ja liikuntaa. Täällä toimii myös lukuisia merkittäviä teollisuusyrityksiä, luettelee Varonen.
Antti Peltolan mielestä Akaan asema Etelä-Pirkanmaalla on keskeinen jo pelkästään hyvän sijainnin ansiosta. Akaalla on ylivoimaiset liikenneyhteydet: päärata, rata Turkuun, moottoritie ja 9-tie. Peltola katselisi kuitenkin seutukuntana Tampereen suuntaan.
– Etelä-Pirkanmaan kunnat muodostavat elinkeinojen, maankäytön, asumisen ja liikenteen näkökulmasta tärkeän kokonaisuuden ja yhteistyötä näissä asioissa voitaisiin tiivistää Tampereen kaupunkiseudun kanssa.
Hyvää sijaintiaan Akaa hyödyntää nostamalla uuden Akaa Point-yritysalueen logistisesti kaupungin parhaimpaan paikkaan. Valtio rakentaa sinne jopa radan.
Urjalan kunnan asema seutukunnalla on Hannu Maijalan mielestä hämärtynyt.
– Vuosien yrityksistä huolimatta edes näiden kuntien välistä sisäistä joukkoliikennettä ei saada aikaiseksi, vaikka ammattiopetus, aluesairaala ja kohta yhteinen terveyskeskussairaala sijaitsevat Valkeakoskella.
Kolme erilaista kuntaa
Urjala on maaseutukunta, jonka keskeisiä ongelmia on väen väheneminen ja vanheneminen. Silti Urjalassa rakennetaan tosiasiat tunnustaen elinvoimaa ja vetovoimaa.
– Usko itsenäisenä kuntana jatkamiseen on Urjalassa luja. Yhtenäiskoulun uudisrakennus täytti juuri kolme vuotta. Lounea Oy rakentaa nyt kolmatta vuotta meille kiinteää valokuituverkkoa. Uuden kerrostalon rakentaminen keskustaan alkoi juuri, luettelee Maijala.
Akaassa taas työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kolmena peräkkäisenä vuotena Pirkanmaan kärkivauhtia ja uusien yritysten nettolisäys on vuositasolla 50. Myös muuttoliikkeen rakenne on tutkittu ja hyväksi havaittu. Akaa rakentaa uutta hyvinvointikeskusta Toijalaan ja kohta uutta yhtenäiskoulua liikuntahalleineen Viialaan.
– Saamme muuttovoittoa työllisistä, korkeasti koulutetuista ja muun muassa 25-44-vuotiaiden ikäryhmästä ja hyvätuloisista, kehuu Peltola.
Valkeakoskikin on saanut seutukaupunkiverkoston erilaisissa vetovoimatutkimuksissa ja muuttoliikeanalyyseissa hyvät tulokset. Asuntomessut 2007 ja pientalonäyttely 2017 nostivat kaupungin profiilia.
– Rakentaminen on vielä kohtuullisen vilkasta ja suurimmilla yrityksillä on edelleen vahvat tilauskirjat, sanoo Varonen.
Valkeakoski hyötyisi kuntaliitoksesta
Etelä-Pirkanmaan kuntajohtajista vain Valkeakosken Jukka Varonen näkee kolmen kunnan kuntaliitoksessa järkeä. Liitosta mietittäessä Varosenkin mielestä katse pitäisi nostaa huomattavasti yhtä valtuustokautta kauemmaksi.
– Taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt ovat helpommin saavutettavissa kuntaliitoksen kuin yhteistyön kautta. Lisäksi isommalla kunnalla olisi vahvempi kyky toteuttaa tarvittavat investoinnit.
Suuremmalla kunnalla olisi Varosen mielestä myös vahvempi painoarvo edunvalvonnassa.
– Etelä-Pirkanmaalle olisi mahdollista muodostaa Pirkanmaan toiseksi suurin kaupunki.
Kaiken nähnyt Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala ei kuntaliitokseen usko.
– Etelä-Pirkanmaa ei ole koskaan yksi kunta. Keskinäiset näkemyserot ovat liian suuret.
Hannu Maijalan kanssa samoilla linjoilla on Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola. Liitoksen sijaan Peltola näkee soten tullessa seutukunnan luontaisena palvelujen tuotantoalueena.
– Yhteen kuntaan en usko. Akaalla on hyvät mahdollisuudet säilyä itsenäisenä ja en näe, että kuntaliitos toisi merkittävää lisäarvoa toiminnan tai talouden näkökulmasta.
Akaa on liitoskunta eikä asiat vieläkään mene riitelemättä. Riitaisaa kuntaliitosta ei kaupunginjohtaja Varonenkaan halua.
– Kuntaliitos on vahvasti tunteisiin vetoava asia ja siksi aiheesta on vaikea asiallisesti ja maltilla edes keskustella.
Jos kuntajohtajiin on uskomista, kuntaliitoksesta tuskin Etelä-Pirkanmaalla puhutaan koskaan mitään. Kolme itsenäistä ja itsepäistäkin kuntaa jatkavat tulevaisuuteen omiin vahvuuksiinsa luottaen.
