Suomalaiset pitävät kirjastoja tärkeimpänä kulttuuripalvelunaan. Olemme lukijakansaa ja arvostamme kirjastojamme. Kirjastoilla on ollut koulujen ohella merkittävä rooli suomalaisten sivistäjänä ja lukutaidon kehittäjänä. Lukutaidolla mitattuna sijoitumme neljänneksi kansainvälisessä vertailussa.
Lukutaito ja kansalaisten demokraattiset oikeudet ovat meille lähes itsestäänselvyys. Maapallon yli 15-vuotiaasta väestöstä 745 miljoonaa on täysin lukutaidottomia. Ilman lukutaitoa sekä yksilön että yhteiskunnan edellytykset kehitykselle ovat olemattomat.
Riippumaton media, kokoontumisvapaus, äänioikeus, sananvapaus sekä muut vastaavat oikeudet ovat arvokkaita. Niiden arvon huomaa parhaiten vasta sitten, kun ne on menettänyt. Huonoja esimerkkejä on myös Euroopassa.
Google ei korvaa yleissivistystä eikä gallupeille voi ulkoistaa omaa, itsenäistä ajattelua. Kirjat tarjoavat kehityspolun ja kokonaiskuvan – Twitter usein vain hengettömän ähkäisyn.
Ajantasaistettu kirjastolaki tuli voimaan vuonna 2017. Kirjastolain tavoitteena on edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä sekä lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Elinikäinen oppiminen ja osaamisen kehittäminen sekä aktiivinen kansalaisuus, demokratia ja sananvapaus ovat myös lain tavoitteena.
Tavoitteisiin pääsemiseksi kirjastojen tulee tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, tarjota ohjausta sekä tiloja työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen.
Sivistysvaliokunta korosti lakia käsittelevässä mietinnössään, että kirjastojen on oltava kaikkien ja kaikenikäisten käytettävissä ja saavutettavissa varallisuudesta riippumatta. Valiokunta kiinnitti myös huomiota osaavaan ja koulutetun henkilöstön merkitykseen. Se on yleisten kirjastojen toiminnan laadun edellytys.
Monipuolisen lukutaidon merkitys kasvaa. On osattava arvioida lähteiden luotettavuutta, kirjoitusten ja muun viestinnän motiiveja ja myös sitä, mitä jätetään kertomatta. Disinformaatio lisääntyy ja sillä vaikutetaan. Lukutaito on yhteydessä oppimistuloksiin. Lapsen tulevaan menestykseen vaikuttaa, kuinka paljon kotona luetaan.
Lukutaidon ja kielellisen kehityksen kannalta lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä. Kieli on ajattelun perusta. Jos ei opi mitään kieltä kunnolla, eivät myöskään henkiset kyvyt kehity normaalisti.
Lukeminen lisää empatiakykyä, auttaa rentoutumaan ja ehkäisee muistisairauksia. Lukeminen pidentää myös elinaikaodotetta. Yhteiset lukuhetket, lukemisen arvostus ja lukutaito ovat yksi suurimmista lahjoista, mitä vanhemmat, isovanhemmat ja muut läheiset voivat lapselle tarjota.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta pohti tulevaisuusselonteossaan myös lukemista ja siinä tapahtuvia muutoksia. Valiokunta totesi, että kyky lukea ja tulkita pidempiä tekstejä, ja vastavuoroisesti tuottaa sellaisia itse, on tutkimusten mukaan heikentynyt hämmästyttävän nopeasti.
Huomiota kiinnitettiin myös jatkuva viriketulvaan. Se vähentää aivojen tarvitsemaa tyhjää tilaa, joka on luovuuden ammattilaisten mukaan edellytys itsenäiselle ajattelulle, kyvylle astia heikkoja signaaleja ja kyvylle synnyttää jotakin kokonaan uutta pelkän reagoinnin sijaan.
Keskuudessamme on aistiyliherkkiä ja hiljaisuutta arvostavia. Jokaista paikkaa ja tilannetta ei ole tarpeen täyttää taustamusiikilla ja kakofonialla. Näppäin- ja hälytysäänet voi laittaa myös äänettömälle. Niin on erityisesti syytä tehdä kirjastoissa, odotustiloissa ja joukkoliikenteen matkustajina. Tarvittaessa voi käyttää kuulokkeita.
Pauli Kiuru
Valkeakoskelainen kansanedustaja (kok)
Eduskunnan kirjaston hallituksen puheenjohtaja