Akaan hyvinvointikeskuksesta on jo kolme alustavaa luonnosta

 

Liisa Kuhavuori-Lapinleimu (vas.), Tuula Syrjälä, Marjatta Systä ja Miia Koskinen tutustuivat hyvinvointikeskuksen luonnoksiin arkkitehti Sami Kytökorven kanssa.

Akaan tulevaa hyvinvointikeskusta esiteltiin viime keskiviikkona kaikelle kansalle Toijalan yhteiskoulun auditoriossa. Kuokka ei ole vielä iskeytynyt Matinpuiston kentän hiekkaan, mutta hanke on siinä vaiheessa, että yleisö pääsi esitysten ja keskustelun jälkeen tutustumaan kolmeen alustavaan luonnokseen.

– Nyt haetaan reunaehtoja rakennuksen sijainnin ja koon suhteen, kertoi arkkitehti Sami Kytökorpi Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy:stä.

Kytökorpi esitteli ensin vaihtoehtojen sijoittumista Hämeentien ja Ryödintien väliin jäävän Matinpuiston hiekkakentän paikalle. Lisäksi hän kertoi, mitä toimintoja eri vaihtoehdoissa on mihinkin kohtaan rakennusta ajateltu.

– Yksi haasteista on se, että useimmat toiminnot haluavat olla ykköskerroksessa. Esimerkiksi fysioterapian onkin hyvä olla siinä, Kytökorpi sanoi.

Vaihtelua eri toimintojen sijoittumisessa on jonkin verran, mutta kaikissa kolmessa luonnoksessa vastaanotto, laboratorio ja akuutin hoidon tilat ovat ensimmäisessä kerroksessa. Neuvolan ja sosiaalityön tilat taas ovat jokaisessa luonnoksessa toisessa kerroksessa ja aina vierekkäin. Näiden kahden palvelun käyttäjien rinnakkaiselon sujuvuus hieman mietitytti pohjapiirroksiin lopuksi tutustuneita terveydenhuoltoalan konkareita.

Markettipeltihallia ei ole tulossa

Toijalan rautatieasema ja päärata ovat rivakan kivenheiton päässä hyvinvointikeskuksesta. Aseman tienoon nykyisen joutomaan jatkokäytöstä on kiinnostunut monikin taho, mikä nostaa myös hyvinvointikeskuksen esteettistä rimaa.

– Emme voi tehdä markettipeltihalliratkaisua, arkkitehti Sami Kytökorpi totesi.

Vaihtoehto 2.

Ensimmäinen kolmesta luonnosvaihtoehdosta on u-kirjaimen muotoinen. Toisessa vaihtoehdossa talon läpäisee keskusaula, josta siirrytään muihin tiloihin.

Kolmannessa luonnoksessa toinen kerros nousee kulmittain ensimmäisen päälle, ja pohjakerroksen muoto poikkeaa suorakaiteesta.

– Tämä on pikkaisen irrotteleva vaihtoehto. En sano Kiasma, mutta siltähän se pahasti näyttää, Sami Kytökorpi luonnehti hymynkare huulillaan.

Vaihtoehto 2 oli Toijalan yhteiskoululle tulleiden kaupunkilaisten suosikki kolmesta luonnoksesta.

Hyvinvointikeskuksen ympärille tulee noin 200 pysäköintiruutua, joista puolet on henkilökunnalle ja puolet asiakkaille. Kahdessa vaihtoehdossa nykyinen Matinpuiston kentän pukukopin nurkka on jätetty tyhjäksi mahdollista lisärakentamista varten, kolmosvaihtoehdossa siinä on parkkipaikkoja.

Vaihtoehto 3.

Rakennuksesta tulee tietysti kokonaan esteetön, ja käytävät ovat toimistorakennuksia huomattavasti leveämmät. Seuraavaksi hankkeessa jatketaan kannanottojen, mielipiteiden ja ohjeistuksen keräämistä.

– Tämän lisäksi tehdään vaatimusmallit esimerkiksi lämmöneristyksestä, ilmanvaihdosta ja rakennusaikaisesta kosteudenhallinnasta, Sami Kytökorpi kertoi.

Asemakaavasta tehdään uusi luonnos

Uuteen hyvinvointikeskukseen siirretään muun muassa Viialan, Toijalan ja Kylmäkosken terveysasemien toiminta. Keskukseen tulee 12 yleislääketieteen, gynekologian, lastentautien ja geriatrian lääkäriä. Röntgenistä ja korvataudeista vastaavat konsulttilääkärit.

Hammaslääkäreitä hyvinvointikeskukseen tulee yhdeksän ja fysioterapeutteja neljä. Neuvolassa on kahdeksan terveydenhoitajaa ja psykososiaalisen toiminnan puolella kaksi psykologia ja yksi sosiaalityöntekijä.

Saman katon alle tulevat myös muun muassa sosiaalitoimen työntekijät ja perhekeskus sekä kotihoidon yksikkö.

Matinpuiston kentän asemakaavaa alettiin muuttaa jo viime vuonna vastaamaan hyvinvointikeskuksen tarpeisiin. Ensimmäinen asemakaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta 2016, ja sen jälkeen suunnittelua on jatkettu hankekaavana.

Akaan kaupungin tuoreen kaavoituskatsauksen mukaan hanke etenee konkreettisesti alkuvuodesta 2018.

– Hyvinvointikeskuksen kaava tulee luonnoksena uuteen käsittelyyn alkuvuodesta ja todennäköisesti etenee siitä melko nopeasti kevään aikana. Se on kuitenkin täysin sidoksissa varsinaiseen hankkeeseen ja sen edistymiseen, kaavasuunnittelija Pekka Seppänen kertoo Akaan Seudulle.

Kyseessä on siis hankekaava, jossa ei Seppäsen mukaan lähdetä arvailemaan mitään vaan luotetaan täysin niihin faktoihin, joita saadaan arkkitehdeiltä ja muilta hankkeessa mukana olevilta suunnittelijoilta.

Hyvinvointikeskuksen kaava on kytköksissä pääradan pohjoispuolen keskeneräiseen kaavoitukseen, joka puolestaan on kytköksissä Akaa Pointin yritysalueen ratasuunnitelmaan ja sen toteutumiseen.

– Sillä on keskeinen rooli kaavan laadinnassa, etenkin liikenteellisten ratkaisujen vuoksi. Asemanseudun kehittäminen on kuitenkin koko ajan niin sanotusti huulilla, ja hyvä tavoite olisi saada siitä edes osittain hankekaava, eli sitä olisi jo joidenkin tahojen kanssa ehditty viemään suunnitelmallisesti eteenpäin ennen kaavan laatimista, toteaa kaavasuunnittelija Seppänen.

 

Akaa etenee Pirkanmaan ja Pirkanmaa koko Suomen keulilla

Pirkanmaan sote-projektijohtaja Jaakko Herrala kävi viime viikolla kertomassa, että Akaalla on pullat hyvin uunissa. Herrala puhui ensin yleisötilaisuudessa Toijalan yhteiskoululla ja sitten Akaan valtuuston kokouksessa.

Pirkanmaa lähti Herralan mukaan takamatkalta valmistautumaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain vaatimiin uudistuksiin. Nyt se on kuitenkin kirinyt maan kärkeen, ja Pirkanmaalla huomio puolestaan kiinnittyy Akaaseen.

– Etelä-Pirkanmaa ja Akaa ovat olleet työpöydällä, koska täällä ollaan edellä ja tehdään ennenaikaisesti sotea, Herrala kertoi.

Jaakko Herrala (oik.) on Pirkanmaan sote-projektijohtaja ja Jaakko Leinonen Akaan hyvinvointikeskushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja.

Akaan hyvinvointikeskusta vastaavia hankkeita on myös Nokialla ja Tampereen Kaupissa, mutta Akaa on pisimmällä.

– Olen päässyt täällä osallistumaan kokouksiin ja näkemään, että tästä tulee sellainen, jota sote tarvitsee, sanoi Jaakko Herrala.

Sote-uudistuksessa on riittänyt vatvontaa ja veivausta vuosiksi, eikä tuoreitakaan kriittisiä näkemyksiä tarvitse etsiä Google-haulla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén kirjoitti lauantaina Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, että hän ei ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikan olevan yhtä sekaisin kuin nyt.

Maanantaina oli vuosikymmenet kaikkia mahdollisia uudistuksia seuranneen ja suunnitelleen professori Jussi Huttusen vuoro. Hän  totesi samaisessa Hesarissa, että sote-uudistuksen lopputuloksena yksi maailman parhaista järjestelmistä voi romuttua, potilaan pompottelu lisääntyä ja rahat livahtaa terveysyritysten taskuun kuin itsestään ja ilman vastinetta.

Akaan hyvinvointikeskus ei kuitenkaan tavoittele kuuta taivaalta eikä täytä vain kansallisia tai maakuntatason tavoitteita. Akaan hajallaan olevien ja hajalla olevissa rakennuksissa järjestettyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden on muutenkin aika päästä saman katon alle. Lähivuodet näyttävät, kuka palvelut järjestää.

– Me emme suunnittele hyvinvointikeskusta niin, että Akaan kaupunki tuottaisi siellä palveluja. Me emme mieti, kuka palveluja tuottaa. Pyrkimyksenä on päästä mahdollisimman pitkälle yhden pysähdyksen taktiikalla. Eikä meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin suunnitella tämä yhdessä maakunnan kanssa, kiteytti Akaan ja Urjalan perusturvajohtaja Elina Anttila Toijalan yhteiskoulun auditoriossa.

Yksi kommentti

  1. Lasse Majuri

    Mitäköhän tarkoittaa ”hankekaava”? Kaikki kaavat ovat hankkeita. Hankekaava ei etene sen nopeammin kuin mikään asemakaava, ja siitä on normaalit valitusoikeudet. Kaavaprosessissa on hyvä toivoa parasta, mutta syytä varautua myös valituksiin. Hyvä myös muistaa, että mikään hakku ei iskeydy maahan ilman lainvoimaista asemakaavaa. Hienoa jos Akaassa 5 vuoden tauon jälkeen käynnistyy taas kaavoitus.
    Hieman kummastuttaa myös käsitys siitä, että rakennusta suunnitellaan maakunnan kanssa yhdessä. Mitään maakuntaa ei vielä ole. Ei ole edes väliaikaishallintoa. Ei ole ketään tahoa, jolla olisi mandaatti neuvotella maakunnan eli tulevan sote-järjestäjän nimissä. Tällainen puhe on kuntalaisten narraamista. Sote-palvelut järjestää vuoden 2020 alusta organisaatio, joiden päättäjät valitaan vasta tulevaisuudessa. Muutoksen valmistelijat eivät mitenkään voi sitoa tulevien päättäjien käsiä. Tämä on ikävä totuus, ja ikävää on se tänne kirjoittaa. Miksi Akaa jatkaa edeltäjiensä amatöörimäistä kiinteistöpolitiikkaa?

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>