Akaan hyvinvointikeskus rakennetaan kuvassa takaoikealla siintävän, Ryödintien ja Hämeentien välissä olevan Matinpuiston kentän paikalle.
Akaan uusi hyvinvointikeskus halutaan suunnitella ja rakentaa laajan keskustelun ja avointen tiedotustilaisuuksien jälkeen. Paikaksi on valittu Toijalassa Hämeentien ja Ryödintien välissä oleva Matinpuiston kenttä, jonka asemakaavan muutos on jo vireillä.
Hyvinvointikeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja, valtuutettu Jaakko Leinonen (kok) kertoo, että sekä kaupunkilaisille että yrityksille järjestetään avoimet tiedotustilaisuudet, ja itse hanke käynnistetään markkinavuoropuhelulla.
– Markkinavuoropuheluun kutsutaan suunnittelijoita, rakentajia, konsultteja ja mahdollisia rahoittajia. Tässä maassa on monenlaisia malleja, miten näitä voidaan toteuttaa, ja näin saamme laajemman näkemyksen. Me määritämme ne toiminnat, mitä siellä pitää olla. Sitten mietitään, miten se toteutetaan, Leinonen sanoo.
Jaakko Leinosen mielestä Akaan kannattaa kuulla kaikkia mahdollisia asiantuntijoita ennen kuin hyvinvointikeskuksen suunnittelu ja toteutus aloitetaan.
Hoitoprosessin on oltava tehokas
Poliitikoista ohjausryhmässä istuvat Leinosen lisäksi demareiden Harri Rantala ja keskustan Jouni Vaittinen. Virkamiehistä mukana ovat muun muassa kaupunginjohtaja Aki Viitasaari, ma. perusturvajohtaja Elina Anttila, tekninen johtaja Antti Kemi ja kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen. Ohjausryhmä raportoi kaupunginhallitukselle säännöllisesti hankkeen etenemisestä.
Jaakko Leinosen mukaan akaalaisille tulee aiemmista kokemuksista kertomaan esimerkiksi Järvenpäässä vastaavaa hanketta vetänyt Eeva Ketola.
– On todella edullista käydä tässä vaiheessa keskustelua eri toimintamalleista. Emme voi mennä vanhoilla käytänteillä vuosikymmenestä toiseen, koska me teemme hyvinvointikeskusta, joka on siinä seuraavat 60 vuotta. Se ei voi olla valmistuessaan vanhentunut, Leinonen sanoo.
Hänen mukaansa arviolta reilun 11 miljoonan euron rakennuskustannukset verrattuna vanhan peruskorjaukseen saadaan kyllä rakennuksen elinkaarella kiinni, mutta pointti on prosessien kustannus talon sisällä.
– Jos hoitoprosessien elinkaarikustannukset ovat 800 miljoonaa ja saamme siitä pois 2 prosenttia, se on paljon. Hoitoprosessien on oltava tehokkaita. Siinä on ydinasia.
Hybridihanke mukana keskustelussa
Yksi syy markkinavuoropuhelulle on Leinosen mukaan se, että tieto kulkisi myös eri alojen yrittäjien ja kaupungin välillä.
– Selkeitä rajapintoja ovat yksityisten terveyspalveluiden tuottajat, päivähoito, ja ravintola- ja kahvilayrittäjät. Kaikki eivät välttämättä sijoitu siihen rakennukseen, mutta läheisyyteen.
Akaan kaupunginjohtaja ja tekninen johtaja ovat suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin eri vaiheissa liputtaneet sen puolesta, että hyvinvointikeskus peruskorjattaisiin Toijalan terveysaseman ja Hakalehdon vanhainkodin tiloihin. Jaakko Leinonen ei usko, että tämä jarruttaa uudisrakennuksena ja uusilla toimintatavoilla tehtävän hyvinvointikeskuksen toteutumista.
– Poliitikoilla on tästä selvä näkemys, ja demokratia on sitä, että enemmistö voittaa. Tietysti pientä muutosvastarintaa on aina olemassa , mutta kun valtuusto on päättänyt uudishankkeesta, niin kyllä se sillä tavalla tehdään.
Leinosen mielestä hyvinvointikeskus on sen kokoinen hanke, että alkuvuodesta on mietittävä myös resursointia.
– Kukaan ei pysty tätä omien töiden ohella vetämään.
Tekniikan lisensiaatti ja kauppatieteiden maisteri Jaakko Leinonen työskentelee nykyään logistiikka- ja tuotantokiinteistöjen omistamiseen, vuokraamiseen ja kehittämiseen erikoistuneessa Logicor Oy:ssä. Akaan kaupungin Sisu-hankkeen projektipäällikkönä hän ajoi Toijalan aseman seudulle matka- ja kauppakeskusta, eikä ajatusta ole hänen mukaansa haudattu.
– Myös hybridihankkeita ja palloiluhalleja on sivuttu keskustelussa. Mietimme koko alueen ja koko kaupungin kehitystä, koska tarvitsemme palveluja ja työpaikkoja, vakuuttaa hyvinvointikeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja Leinonen.
Suunnittelijoista päätellen siitä tulee pahoinvointikeskus .
Onhan se kiva kun maakunnan ”hyvinvointitehdas” toimii tehokkaasti, sesse tehtaan tuote, eli kuntalaisten hyvinvointi, on ihan ok tavoite, tuotantokustannuksissa ei kunta saa säästöä millään tasolla. Sekin on hyvä, ettei kuokka iske maahan, ennen kuin käyttäjä ja rahoittaja eli maakunta on ehtonsa sanellut. Kunta voi olla enintään rakennuksen omistaja ja vuokranataja, ei muuta, ihan hyvä olisi jos emme olisi edes siinä roolissa.
Taas yksi syy häippästä Akaasta.
Akaan ja Urjalan suurin ongelma on täysin toimintakyvyttömät ja vastuuttomat virkamiehet ja päättäjät , tuhoten laiminlyönteineen ihmisiä ja peheitä .
Missäs lengendaarinen toijalalentis pelataan tästä eteenpäin.
Olis varmaan muitakin tontteja Toijalassa kun juuri tuo.
Lentis pelataan jatkossakin. Uutta paikkaa kentälle kartoitetaan ja suunniteltu on hyvässä mallissa. Kenttää käyttää muutkin kuin Lentis-väki, joten on hyvä kartoittaa kaikille käyttäjille sopiva paikka.