Nykyaikainen urheilusponsorointi tuli yleiseksi jo 1960-luvulla. Rahaa urheiluseuroille ja -tapahtumiin pyydettiin ja saatiin niin yksityisiltä kuin yrityksiltä. Suurimpia sponsoroijia ovat siitä lähtien olleet pankit ja vakuutusyhtiöt. Vähitellen sponsorointi on muuttunut pelkästä rahoittamisesta ja yrityksen mainostamisesta laajemmaksi yhteistyökumppanuudeksi.
On luonnollista, että sponsoroiva yritys haluaa näkyvyyttä ja varsinkin myönteistä sellaista.
Akaassa pelataan tällä hetkellä futsalia valtakunnan korkeimmalla tasolla, rahaa ja sponsoreita tarvitaan ja niitä on löytynyt.
Järkytykseni oli valtava, kun viime keskiviikkona olin katsomassa paikallisottelua ja näin miten kotijoukkueen sponsoripankin mainos oli ripustettu ruttuun ja vinoon roikkumaan maalin taakse. Kävin huomauttamassa asiasta järjestäjille. Vastaukseksi sain: Se on tilapäinen mainos, oikea tulee myöhemmin. Tulkoon huomenna tai ensi viikolla, mutta tämän tilapäisenkin olisi voinut ripustaa suoraan. Vinosti hymyillen minulle sanottiin: Kuule, mene vaan katsomaan peliä, siksi kai tänne tulit. Annettiin ymmärtää, etten tajua asiasta mitään.
Sattumalta minulla on myös kokemusta SM-tason urheilusta. Olin 10 vuotta joukkueenjohtajana kaksi Suomen mestaruuttakin voittaneessa ringettejoukkueessa ja olin joukkueenjohtajana kaksissa MM-kisoissa. En koskaan olisi hyväksynyt, että sponsoreidemme mainoksia olisi ripustettu tuolla tavalla ruttuun ja vinoon.
Liisa Ahokas
Kommentointi on suljettu.