Sirpa Hämäläinen pitää squashkentän puolustamista itsekkäänä venkoiluna

”Kiinteistönhuollon laiminlyönti on varoituksen paikka”

Sirpa Hämäläisen mielestä Akaan kaupungin kiinteistönhuolto ja korjausurakoiden vlvonta ovat nyt paremmalla tolalla kuin aiemmin, mtta tarkkuutta vaaditaan edelleen.

Sirpa Hämäläisen mielestä Akaan kaupungin kiinteistönhuolto ja korjausurakoiden valvonta ovat nyt paremmalla tolalla kuin aiemmin, mutta tarkkuutta vaaditaan edelleen.

Sirpa Hämäläinen on käynyt Toijalassa koulunsa, työskennellyt Toijalan ja Akaan kaupungeilla sairaanhoitajana ja ollut pitkään toijalalainen ja akaalainen kokoomuspoliitikko. Tällä hetkellä Hämäläinen istuu valtuustossa, johtaa teknistä lautakuntaa ja on töissä Akaan avosairaanhoidon osastonhoitajana.

Hämäläisellä on siis monta näkövinkkeliä, joista tarkastella kaupungin rakennuksien viime vuosien ja erityisesti tämän syksyn homeongelmasumaa. Kosteus- ja homeongelmiin on Hämäläisen mielestä kaksi syytä. Vanhat, halvalla tehdyt ja huonosti valvotut remontit sekä kiinteistönhuollon laiminlyönnit.

– Juttuhan ei ole syntynyt viimeisen viiden vuoden sisällä. Tämä on lähtenyt liikkeelle edellisistä remonteista. Silloin on tehty nopeasti ja halvalla korjauksia, ja nyt ne vaan pompsahtavat, Hämäläinen toteaa.

– Toki kritisoin myös teknisen puolen toimintaa, mutta johtuuko tämä tämänhetkisistä kiinteistönhoitajista? Ei varmaan. En vaadi yksistään kiinteistönhoitajilta päätä vadille, meillä on monenlaisia työn tekijöitä.

Vaikka kaupungin kiinteistönhoitajien määrää on säästösyistä vähennetty, Hämäläinen uskoo, että heitä on tarpeeksi.

– Laatu korvaa määrän.

Nykyisellä, kiertävällä kiinteistönhoitosysteemillä on sekä hyvät että huonot puolensa.

– Se on hyvä asia siinä mielessä, että kun on kaksi vuotta kiertänyt, tuntee ja tietää kaikki kiinteistöt. Päivystyksessä tietää heti, jos jossain hälytyslaite soi tietää mitä pitää tehdä. Toisaalta jos tietyllä kiinteistöllä on oma hoitaja, me saamme tehtävien laiminlyöjän kiinni helpommin.

Hämäläisen mielestä huonosta kiinteistönhoidosta pitäisi jakaa työntekijöille varoituksia.

– Jos kiinteistönhoitaja ei reagoi mitenkään siihen, että tulee hälytys, se on varoituksen paikka. Tai jos me sairaanhoitajat sanomme kiinteistön hoitajalle jostain viasta, että esimerkiksi nyt tuolla vuotaa, niin kyllä siinä vastuu siirtyy kiinteistönhoitajille ja heidän esimiehilleen. Silloin on joku, joka on laiminlyönyt tehtävänsä, ja kyllä hänet pitäisi kiinni saada.

Näin ei käynyt ainakaan 30 vuotta sitten.

– Olen mennyt vuonna 1984 töihin Toijalan vuodeosastolle ja ihmetellyt, kun tasakatolla on hirveät lammikot vettä. Sanoin siitä, ja näihin olisi pitänyt reagoida, vaikka se olikin sairaanhoitajan sanomaa. Ihan varmasti vesi tulee katolta pois, ja jos ei viemäreitä pitkin pääse, niin sitten seinien välistä. Jospa näin ei tehtäisi enää.

Ongelmia ei pidä peitellä säästösyistä

Sirpa Hämäläisen mielestä vastuuta rakennusten kunnosta kantavat nykyään aivan väärät ihmiset.

– Se häiritsee minua, että lastenhoitajat, opettajat ja muut tekevät valvonta- ja seurantatyötä, kun heidän pitäisi keskittyä perustehtäväänsä. Jos virheistä ilmoitetaan, niihin pitäisi tarttua heti eikä ajatella, että se on naisten koohotusta. Ja jos se sitä on, sekin paljastuu, kun asiat otetaan todesta ja tutkitaan.

Akaan kuten monen muunkin kunnan taloudellinen tilanne on tiukka, ja säästökohteita etsitään koko ajan. Sirpa Hämäläinen ei kuitenkaan usko, että epäkohdista jätettäisiin mainitsematta tai tutkimuksia tekemättä siksi, että niistä koituu kuluja.

– Emme me voi tehdä niin. Emme voi lakata välittämästä. Mutta milloin me pystymme asiat korjaamaan, ja miten me elämme siihen saakka, siihen täytyy yhdessä hakea ratkaisu. Syyllisten hakemisella tämä ei onnistu, mutta otetaan tosissaan nämä asiat. Kunnalle tullaan aamuisin töihin aina asiakasta varten, vaikka ei koko ajan oltaisikaan kasvoittain.

Johtuvatko kaikki oireet sisäilmasta?

Toijalan Keskustan koulun eli nykyisen Arvo Ylpön koulun entisenä oppilaana Sirpa Hämäläinen muistelee niitä ”kauheita tautiaikoja, kun puolet oppilaista saattoi olla pois.”

– Ne olivat normaaleja flunssia, Hämäläinen sanoo.

Akaan avosairaanhoidon osastonhoitajana hän pohtii, kuinka monen nykyisen oppilaan kohdalla väsymyksen syytä pitäisi etsiä muualta kuin sisäilmasta.

– Johtuvatko lasten flunssat viruksista, kun ollaan samassa tilassa ja räkätautia tulee ja menee? Sehän on luonnollinen asia. Siksi peräänkuulutan sitäkin, miten hoidetaan lasten flunssat.

Jälkihoitoa suurempi merkitys on ennaltaehkäisyllä. Tupakanpoltto on vähentynyt, mutta Hämäläinen sanoo edelleen välillä näkevänsä, kuinka lapset ovat autossa, jossa vanhemmat tupakoivat. Muutenkin hän korostaa terveyden edistämistä kotona.

– Sitä miettii, johtuuko kaikki aina koulusta. Siellä ollaan kuitenkin lyhyt aika päivästä. Menevätkö lapset ajoissa nukkumaan, syövätkö ja liikkuvatko ne tarpeeksi, vai johtuuko päänsärky väsymyksestä? Lääkärin ja tutkimusten kauttahan se selviää, johtuvatko oireet sisäilmasta, Hämäläinen pohtii.

Hyvä valvonta vaikeuttaa vilunkipeliä

Sirpa Hämäläisen mielestä remonttityömaiden valvonta on nyt Akaassa aiempaa paremmalla tolalla.

Sirpa Hämäläinen pohtii, kuinka usein koululaisten väsymys ja päänsärky voivat johtua sisäilmaongelman sijaan liian vähästä unesta ja liikunnan puutteesta.

Sirpa Hämäläinen pohtii, kuinka usein koululaisten väsymys ja päänsärky voivat johtua sisäilmaongelman sijaan liian vähästä unesta ja liikunnan puutteesta.

– Korjattavia paikkoja täytyy valvoa, mutta sekin on totta, että jos urakoitsija on vilunkimies, sille ei voi mitään. Kyllähän vilunkia saa tehtyä, jos on luonteeltaan sellainen. Kaupungin insinöörien ja muiden on tehtävä työmaiden välitarkastukset ja lopputarkastukset kunnolla.

Tänä vuonna on ripeällä tahdilla tutkittu ja korjattu tai suunniteltu korjauksia Pappilan, Arvo Ylpön ja Rasin kouluilla. Toimenpiteet ovat Sirpa Hämäläisen mukaan yhteistyön summa.

– Työterveyshuolto reagoi, sivistystoimi reagoi ja tekninen puoli reagoi. Tämä on sitä yhteistyötä, mitä on ruvettu tekemään. Nyt puututaan. Aikaisemmin on menty tekohengittämällä siitä, missä aita on matalin.

Suurin korjaustyömaa on Viialassa Keskustan koululla. Hämäläinen luottaa korjausrakentamiseen, johon kaupunki päätyi uudisrakennusta ja laajennuksia edullisempana vaihtoehtona.

– Kun olen käynyt Keskustan koululla, se on hyvässä jamassa. Kun saadaan kaikki purkujäte pois ja ruvetaan rakentamaan, minä uskon, että siitä tulee hyvä. Toivon, että nyt ei kyseenalaistettaisi sitä, että kun vanhaa tehdään, siitä ei voi tulla hyvä.

Koululaiset ovat squashia tärkeämpiä

Toijalassa on tänä syksynä pitänyt siirtää luokkia pois omilta kouluiltaan kaupungin muihin tiloihin. Sivistystoimi ja tekninen toimi ovat törmänneet myös evakkotilojen käytön vastustukseen. Urheiluseurat Akaan Isku ja Toijalan Valpas halusivat kaupungin purkavan päätöksen, jolla Toijalan monitoimihallin squashkentät otetaan koulun käyttöön. Seurojen mukaan tilat tarvitaan squashin ja pöytätenniksen peluuseen.

Sirpa Hämäläinen pitää oikaisuvaatimusta itsekkäänä.

– Sivistysjohtaja Jukka Oksa ja Arvo Ylpön koulun rehtori Visa-Matti Vuoristo ovat tehneet töitä ja yhdessä suunnitelleet miten opetustyö hoidetaan remontin aikana. He esittivät, että monarista tehdään väliaikaiset väistötilat opetukselle. Sitten tulee valitus, että neljä miestä haluaa pelata squashia. Minun prioriteeteissani koululaiset ovat tärkeämpiä kuin squash. Se ärsyttää minua suunnattomasti, että tehdään tällaisia venkoiluja, jotka hankaloittavat jo muutenkin kiireistä aikataulua opetustilojen suhteen.

Toisaalta Hämäläinen myöntää senkin, että kunnallinen päätöksenteko on vähän hidassoutuista touhua. Monarin tilojen remontointikin alkoi aiottua myöhemmin. Tekninen johtaja Antti Kemi esitti tekniselle lautakunnalle 10. kesäkuuta kaksi vaihtoehtoa Arvo Ylpön koulun väistöiloiksi. Toinen niistä oli squashtila, mutta lautakunta päätti Tuomo Småttin (kok) ehdotuksen mukaisesti, että mitään töitä ei aloiteta vaan pitää saada lisäselvityksiä. Seuraavassa kokouksessa 26.6. lautakunta päätti kuitenkin, että väistötilat tehdään squashkentän paikalle.

Kommentit (3)

  1. HeliP

    ”…johtuuko kaikki aina koulusta” pohdintaan vastaus, että tuskin. Mutta jokaisessa käyttökieltoon asetetuista rakennuksesta on löytynyt syy oireille. Tuntuu hurjalta lukea vastuullisen valtuutetun ihan kuin vähättelevän oireita, joita välinpitämättömyys kiinteistöjen kunnosta on lapsille aiheuttanut. Meidän koulukiinteistöt sairastuttavat terveitä lapsia. Jotkut onnekkaampia, toiset ei niinkään vaan vetävät lyhyemmän korren ja sairastuvat vakavastikin.
    Kiinteistönhoidosta loppupelissä vastuu on aina luottamushenkilöillä, jotka päätöksillään joko mahdollistavat tai tekevät mahdottomaksi työn hoidon määrärahoja myöntäessään.

  2. Jarkko Leponiemi

    Komppaan edellistä. Valtuutettu voisi nyt esittää esimerkin Akaan kaupungin kohteesta, josta on esitetty valituksia sisäilman takia, mutta valitukset ovat osoittautuneet aiheettomiksi.

    Yhden tai kahden flunssan takia kukaan ei ryhdy valittamaan. Keskustan koululla viivyteltiin vuosikaudet, vaikka opilaat ja opettajat reagoivat.

    Rasilla ei onneksi hirveästä viivytelty, mutta meni siinäkin kuukausia.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?