Jalkapallon pääsarjan Veikkausliigan uusin tulokas on Seinäjoen Jalkapallokerho. Perinteisessä pesäpallokaupungissa on pallo vaihtunut suurempaan. Pääarkkitehtina tässä ihmeessä on kiinteistöbisneksissä vaurastunut Raimo Sarajärvi. Hän on jo arvostettu toimija jalkapallopiireissä, sillä tulokset Seinäjoella ovat hienoja. Edustusjoukkueen menestyksen lisäksi seuralla on oma jalkapallohalli, stadionhanke on suunnitteilla ja laadukas juniorityö käynnissä. Sarajärvi on käyttänyt tähän omaa rahaansa ja kerännyt muita sijoittajia toimintaan mukaan.
Tapasin Raimon maaottelun yhteydessä viime vuonna. Muistutin häntä parista pelikaudesta, jolloin hän pelasi Toijalan Pallossa kakkosdivisioonaa. Pilaillen kysyin, että sinähän taisit oppia Toijalassa pelaamaan futista. Vastaus tuli nopeasti, en oppinut pelaamaan, mutta opin ajattelemaan suuria. Raimon toi Toijalaan opintoihin liittyvä työharjoittelu rahoitus- ja kiinteistöalalla. Näin hänen suuret ajatukset lähtivät itämään toijalalaisen pankin suojissa.
Suurille ajatuksille olisi nyt tilausta Akaassakin. Viime aikoina mielikuva kaupungista on vaihtunut kuin taikaiskusta. Pitkään uutiset Akaasta olivat pääosin kielteisiä ja kaiken huipuksi melko harmiton tutkimus sai paljon julkisuutta. Siinä Akaa arvioitiin maan huonoimmaksi asuinpaikaksi. Yksi Eurojackpot-voitto muutti kaiken. Akaasta tuli yhtä äkkiä onnela, johon muut vertaavat itseään. Metsä Groupin kertoessa yli miljardin euron sijoituksesta Äänekosken sellutehtaaseen riemuitsi kaupunginjohtaja, että tämä on kovempi juttuäänekoskelaisille kuin Akaan rahapelivoitto. Kaikki on suhteellista.
Seuraava myönteinen uutinen Akaalle on maakuntavaltuuston juuri päättämä maakuntakaava, jossa Tampereen kasvua ohjataan pääosin etelään päin. Akaan erinomainen sijainti pääradan ja moottoritien varrella vain korostuu entisestään. Tätä sijaintia ei ole juuri pystytty hyödyntämään, mutta nyt kehitystä ohjataan kaupungin ulkopuolelta. Tämä tuo mahdollisuuksia ja myös painetta toimia ja tehdä valintoja. Itsestään ei tapahdu mitään.
Sekin on valinta, jos halutaan jatkaa kuten tähän asti. Askarrellaan edelleen ratamestarin talon tasoisilla asioilla ja odotetaan, josko liityttäisiin Valkeakoskeen. Näin ei tarvitse tehdä paljon, eikä ajatella suuria.
Toinen vaihtoehto Akaassa on tarttua tilaisuuteen ja hyödyntää hunajakaupungin parantunutta imagoa. Tämä vaatisi valmistautumista tulevaan kehitykseen tehostamalla kaavoitusta, edistämällä tiivistä rakentamista keskuksissa erityisesti Toijalan ja Viialan asemien läheisyydessä. On esitetty tavoite, että kerrostalo valmistuisi joka toinen vuosi. Miksi ei kerrostalo joka vuosi? Näin luodaan tarvetta ja painetta raideliikenteen kehittämiseksi. Paranevat yhteydet tuovat uusia asukkaita, joiden perässä tulee lisää yrittäjiä ja palveluita. Keskeinen kysymys on, löytyykö Akaasta johtajuutta tarttumaan tilaisuuteen?
Tampere on Akaalle mahdollisuus, ei uhka.
Jarmo Kuusisto
Kirjoittaja on eToijalalainen
Ensi viikolla sarjassa kirjoittaa akaalainen lastentarhanopettaja Satu Kylmälä
